
Kuivuus tekee useimmissa EU-maissa poikkeuksellisen ison loven satoihin – karjatilojen rehuhuolto on vaarassa
Erityisesti maissisato on monissa Euroopan maissa romahtamassa. Kovaa iskua otetaan muiden muassa Espanjassa, Italiassa ja Unkarissa. Kuivuus ei ennusteiden mukaan hellitä ennen marraskuuta.München
Maataloustuotannon kannalta elintärkeä Po-joki Pohjois-Italiassa on paikoin kuivunut niin pahasti, että jokiuoma on täyttynyt suolaisella merivedellä. Kuva: Alessio MorgeseSaksan maataloustuottajien keskusjärjestö DBV julkisti kuluneella viikolla omat satoarvionsa. Kokonaismäärä nousee 43 miljoonaan tonniin viime vuoden 42 miljoonasta. Pidemmän ajan lähes 46 miljoonan tonnin keskiarvosta jäädään edelleen selvästi.
Eikä parannusta ole DBV:n puheenjohtajan Joachim Rukwiedin mukaan luvassa. Ilmastonmuutos vaikuttaa vuosi vuodelta enemmän tuotanto-olosuhteisiin. Neljän vuoden tauon jälkeen kuumuus ja kuivuus rassaavat Saksaa ja koko Keski-Eurooppaa.
”Maataloustuottajat tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset hyvin suoraan”, Rukwied korosti esitellessään satokatsausta Berliinissä.
EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) tuore kuivuusraportti kertoo, että käytännössä puoli Eurooppaa on vakavan kuivuuden kourissa ja 17 prosenttia on jo ”hälytystilassa” eli kuivuus vaikuttaa merkittävästi satoon ja kasveihin.
Saksassa erityisesti maissisato on tuottamassa poikkeuksellisen suuren pettymyksen. DBV varoittaa jopa 50 prosentin alueellisista pudotuksista. Maissi on kriittinen tekijä erityisesti karjatiloille.
”Osin karjatilat ovat jo nyt joutuneet eläinten ruokinnassa turvautumaan talven rehuvarastoihin”, Rukwied sanoo.
EU:n komission alaisen JRC:n satoraportin mukaan kuivuus ja poikkeukselliset sääolosuhteet rokottavat satoja huomattavasti useimmissa EU-maissa. Pahiten kärsivät Espanja, Ranska, Keski- ja Pohjois-Italia, Keski-Saksa, Unkari, Romania, Slovenia ja Kroatia.
Suhteessa viiden vuoden keskiarvoon eniten putoavat maissin (–16,%), soijapavun (–15%) ja auringonkukan (–12%) sadot. Vehnän ja kauran kohdalla keskimääräinen tilanne on parempi, mutta esimerkiksi Espanjassa vehnäsato on lähes kahdeksan prosenttia ja Unkarissa sekä Kroatiassa 16 prosenttia kehnompi kuin viiden vuoden keskiarvo.
Karjatilat ovat jo nyt joutuneet eläinten ruokinnassa turvautumaan talven rehuvarastoihin.
Ranskassa on kesän aikana ollut ennätyksellisen kuivaa. Sademäärät ovat EU:n tutkimuskeskuksen mukaan ailhaisimpia yli 30 vuoteen. Heinäkuun puolivälistä lähtien kastelurajoitukset ovat koskeneet 70 prosenttia viljelymaasta.
Kuivuus on rokottanut erityisesti maissin ja auringonkukan satoja. Toisaalta myös Ranskassa kuivuneet laidunmaat leikkaavat maidon- ja maitojalosteiden tuotantoa, koska karja ei saa riittävästi ravintoa.
Talven rehuhuolto on Ranskassa kuten monissa muissakin EU-maissa haastava. Huonon maissisadon lisäksi Ukrainan sota on nostanut hinnat pilviin ja vaikuttanut kielteisesti myös toimitusketjuihin.
Pohjois-Italiaa halkaisevan Po-joen lähes totaalisella kuivumisella on ollut dramaattisia seurauksia. Jokiuomaan on virrannut suolaista merivettä, joka on osaltaan lisännyt kuivuutta maan keskeisillä maatalousalueilla. Italian kuuluisien risottoriisilajikkeiden sadot ovat romahtamassa 30 prosenttia ja maissin 25 prosenttia.
Pienemmistä EU-maista Unkarin ja Romanian sadot ovat jäämässä lähes kaikilta osin poikkeuksellisen pieniksi. Unkarin maissisato romahtaa 34 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa pienemmäksi.
JRC:n kuivuusraportin mukaan Länsi-Euroopassa ja Välimeren alueella kuivuuteen on tulossa helpotusta vasta marraskuussa. Espanjassa ja Portugalissa saatetaan joutua kärsimään vielä kauemmin.
Eurooppalaiset tuottajajärjestöt varoittavat, että ilmastonmuutokset vaikutukset ovat heikentämässä satonäkymiän pysyvästi ja että tämä pitäisi ottaa huomioon myös EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa. Keskeisissä maatalousmaissa vastustetaan muiden muassa jyrkästi tulevaa EU-asetusta, jonka mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö pitäisi pudottaa puoleen.
Saksan tuottajien puheenjohtaja Joachim Rukwied muistuttaa, että torjunta-aineleikkausten myötä viljelyala pienenee 3,5 tai jopa viisi miljoonaa hehtaaria. Se tarkoittaa hänen mukaansa, että oman maan tuottajat eivät enää pysty vastaamaan ruuan huoltovarmuudesta ja että elintarvikkeita joudutaan tuomaan entistä enemmän.
Lue myös:
Tutkimusprofessori: Torjunta-aineiden käytön nopea vähentäminen johtaisi isoihin satotappioihin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



