Luomumaitotila on pääskyjen paratiisi – nyt 20 maitotilalla testataan, miten siivekkäille voidaan luoda yhä paremmat olot

Jaakko ja Pirkko Suominen ihailivat maanantaina kesän ensimmäisiä pääskysiä. Kuva: Sanne Katainen

Pääskyset ovat luonnollinen osa laiduntavaa maitotilaa, turkulaisen Vennan tilan isäntä Jaakko Suominen sanoo. ”Niitä on meillä kesäaikaan kymmeniä, ja heidän kanssaan symbioosissa eletään.”

Vennan tilalla siirryttiin luomutuotantoon vuonna 1995. Pääskykanta on vuosien mittaan kasvamistaan kasvanut. Rakennusten ympäriltä ja laitumilta löytyy niille yllin kyllin hyönteisiä syötäväksi, lehmien tallaamasta maasta taas savea pesäntekoon.

Pihaton ovet ovat kesällä auki ympäri vuorokauden, ja pääskyt valitsevat pesäpaikkansa itse. ”Emme voi emmekä halua ohjailla niiden eloa ja oloa. Meidän tehtäväksemme jää tuotannon hoitaminen niin, ettei hygienia vaarannu.”

Esimerkiksi nuorkarjanavetassa on yksi pesä aivan ruokintapöydän päällä, Suominen kertoo. Lintujen ulostetta ei saa joutua eläinten rehuun, joten pesän alla on aina aluspahvi, joka poistetaan joka kerta kun pesän alta ajetaan.

Pääskyt ovat isäntäväelle paitsi ilon aihe, myös korvaamaton kärpästorjunta-apu. "Syyskuun puolivälissä, kun pääskyt lähtevät, meille putkahtaa aina kärpäsongelma.”

Suominen kertoo, että tilan kymmenet pääskyt ovat kaikki haarapääskyjä. Räystäspääskyjen houkuttelemiseksi asennetaan pian keinopesiä.

Vennan tila on mukana tänä keväänä alkaneessa projektissa, jossa pyritään parantamaan pääskyjen elinoloja.

Arlan ja lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifen yhteishankkeeseen lähti mukaan 20 maitotilaa ympäri Suomea.

BirdLifen asiantuntijat vierailevat tiloilla neuvomassa niitä esimerkiksi tekopesien asentamisessa. Tilojen avuksi on laadittu opas, jossa annetaan vinkkejä ja työkaluja pääskyjen elinolojen parantamiseen.

Pääskyjen kannat ovat romahtaneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Haarapääsky luokitellaan vaarantuneeksi ja räystäspääsky erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

"Pääskyt uhkaavat kadota Suomesta miltei kokonaan. Merkittävin syy on niiden elinympäristön yksipuolistuminen, joka johtuu pitkälti karjatilojen määrän vähenemisestä”, BirdLifen asiantuntija Mauri Leivo sanoo.

”Pääskyjen pesintää maitotiloilla voi auttaa muun muassa jättämällä tilalle luonnontilaisia alueita, rakentamalla tekopesiä ja tarjoamalla kosteaa maata pesänrakennuksen avuksi. Pääskyjä voi myös houkutella soittamalla pääskyjen laulua.”

Jaakko Suominen pitää hanketta erittäin tervetulleena.

”Maidontuotanto ja naudat yleensä ovat olleet ilmastokeskustelussa paljon esillä ja saaneet rapaa niskaan. Tämä hanke osoittaa, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia. Laiduntavalla naudalla, nurmella ja luomulla on erittäin paljon hyviä vaikutuksia luonnon tasapainoon.”

Jaakko ja Pirkko Suomisen kahden lypsyrobotin tilalla on noin 130 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa.

”Luomussa on oltu jo pitkään ja myös pysytään, vaikka luomun kysyntä onkin romahtanut. Meillä on aina tehty arvovalintoja”, Jaakko Suominen sanoo.

Hän muistuttaa, että luomun menetelmät ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. ”Muu ruuantuotanto perustuu Venäjältä tuotavaan lannoiteraaka-aineeseen. Se ei ole kestävää.”

Pääskyjen etujoukko saapui Vennan tilalle sunnuntaina. Kuva: Sanne Katainen

Luomumaitotila on hyvä elinympäristö monelle muullekin luonnoneläimelle kuin pääskyille ja muille hyönteissyöjälinnuille.

Hyönteisten elinoloja parantavat sekä monipuolinen kasvivalikoima että se, ettei torjunta-aineita käytetä.

Vennan tilalla nurmiseoksissa kokeillaan jatkuvasti uusia kasveja. Apilat, mailaset, kattarat ja keltamaite hyödyttävät sekä hyönteisiä että maaperän mikrobikantaa.

BirdLife: Hygieniahaittojen estäminen