Aurinkosähköä saa omalta katolta juuri sopivasti

Kurikkalainen broilerintuottaja Kari Piirto pitää kahden kesän perusteella aurinkosähköjärjestelmää järkevänä valintana broileritilalle. Tämänkokoisessa yksikössä 80 paneelin asentaminen hallin katolle oli vaivaton tehdä. Se vei Ville ja Kari Piirrolta, yhdeltä kirvesmieheltä sekä sähkömieheltä vain kaksi päivää. Kuva: Arto Takalampi

Tarja ja Kari Piirron tilalla broilerihallin katolla puolitoista vuotta käytössä ollut ja hallien sähköntarpeen mukaan mitoitettu aurinkosähköjärjestelmä saa isännältä pelkkää kiitosta.

"Koen, että se oli erittäin järkevä ratkaisu, ja nimenomaan broileritilalle sen muuttuvan sähköntarpeen vuoksi", Kari Piirto sanoo.

Hänen mukaansa laitteiston koko optimoitiin kulutuksen perusteella tarkasti sen mukaan, milloin sähköä tarvitaan kasvatushalleissa eniten. Näin mahdollisimman suuri osa aurinkosähköstä pystytään käyttämään itse ja vain pieni osa menisi myyntiin.

"Myyntisähköstä maksetaan vain pörssisähkön hinta. Kun kaikki sähkö pystytään hyödyntämään itse, se leikkaa täysimääräisesti myös siirrettävän sähkön määrää ja siirtohintaa", Piirto laskee.

Katolle asennettiin viime vuoden huhtikuun alussa 80 kappaletta 260 watin aurinkopaneelia 250 neliömetrin alalle. Huhtikuussa järjestelmä ei aivan ehtinyt hyödyntää koko kevätkautta, sillä tehokas tuotanto alkaa lumettomalla katolla jo helmi–maaliskuussa.

Järjestelmän koko on 21 kilowattia ja sen realistiseksi tuotantomääräksi laskettiin 18 000–19 000 kilowattituntia vuodessa.

"Sateisen edelliskesän takia ensimmäisenä vuonna se ei toteutunut. Viime kesän ansiosta näyttäisi, että nyt järjestelmä tuottaisi toisena vuotena 20 000-21 000 kilowattituntia", Piirto sanoo.

Hänen mukaansa oli yllättävää, että huipputeho saadaankin irti keväällä. Aurinkoisella kesähelteellä kenno on liian lämmin, ja huipputeho jää saamatta. Keväällä se on sen sijaan viileämpi, ja auringosta saadaan kaikki irti.

Todelliseksi takaisinmaksuajaksi on laskettu 8 vuotta, missä on mukana 40 prosentin investointituki. Vaikka sähkön kokonaishinta on noin 13 senttiä kilowattitunnilta, laskelman pohjaksi on otettu realistinen 8–9 sentin hinta.

"Kokonaishinnassa on mukana muita peruskuluja, jotka eivät kuitenkaan pienene vaikka kulutus pienenee", Piirto perustelee laskutapaa.

Hänen mielestään investointi, joka maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa, on hyvä. Kun laitteen luvataan kestävän 30 vuotta, se jauhaa 22 vuotta ilmaista sähköä.

Käytännössä aurinkosähköllä pyöritetään kesällä hallien ilmastointia ja muita sähkölaitteita. Invertteri muuntaa aurinkosähkön vaihtovirraksi, joka ohjataan käyttämään ensin. Vasta sen jälkeen otetaan virtaa verkosta.

Piirron mukaan aurinkosähkö sopii erittäin hyvin broilerituotantoon, koska auringon tuottaman sähkön ja vastaavasti ilmastoinnin tarvitseman sähkön määrä ovat samanaikaisesti huipussaan.

"Mitä lämpöisempi ja aurinkoisempi päivä on, sitä enemmän halleissa täysillä oleva ilmastointi tarvitsee sähköä, ja sitä enemmän tällaisella säällä myös syntyy sähköä", hän sanoo.

Piirrot kiinnostuivat aurinkoenergiasta paitsi ”ajan hengen mukaan” myös keinona sähkölaskun pienentämiseksi. Vuosikulutus on tilalla 130 000–140 000 kilowattituntia, jota on saatu pudotettua muun muassa led-valaistuksella.

Olosuhteet aurinkosähkölle ovat tilalla suotuisat. Avoimella paikalla olevan hallin katon lappeet ovat etelään eivätkä hallien poistoputket likaa paneeleita. Lisäksi pääkeskukset ja varavoimala ovat samassa rakennuksessa.

Järjestelmä oli varsin yksinkertainen hankkia, sillä valinnanvaraa oli. Myös asennus oli simppeli ja kesti vain pari päivää. Lisäksi järjestelmä on helppohoitoinen.

Lämmityslähteenä tilalla on 300 kilowatin lämpökeskus, joka lämpiää omalla hakkeella ja palaturpeella. Sieltä johdetaan lämpö halleihin ja pajaan. Hakkeen vuosimenekki on noin 250 irtokuutiota ja saman verran menee myös turvetta.

Tarja ja Kari Piirto ovat tuottaneet Atrian sopimustuottajina broilereita jo 1990-luvun alusta alkaen. Yhdessä 15 000 linnun hallissa alkanut tuotanto on kasvanut vaiheittain viidellä eri laajennuksella kolmen halliin ja 60 000 linnun tuotantoon. Vuodenvaihteessa isännyys vaihtuu perheen nuoremmalla pojalle Villelle.

Broilerituotanto on aina ollut sopimuspohjaista ja tuotantoa on kasvatettu lihan menekin mukaan. Tilalla kasvatetaan tällä hetkellä vuodessa 6–7 erää ja yhtä erää viitisen viikkoa. Erien välissä pidettävän vaihtovälin pituus vaihtelee markkinatilanteen mukaan.

"Tällä hetkellä vaihtoväli on vain reilu viikko", Kari Piirto sanoo.

Vaihdon aikana tilan hallit siivotaan, ajetaan lannat pois, pestään, kuivatetaan, huolletaan laitteet, vaihdetaan uudet kuivikkeet, nostetaan lämpö 34,5 asteeseen ja tuodaan uudet linnut. Vain pesu on ulkoistettu.

"Tämänkokoisessa yksikössä vaihtoväli tarkoittaa 200 työtuntia. Se on aivan maksimi, mitä tällä työvoimalla ehditään viikossa tehdä", Piirto sanoo.