Lukijalta: Maaperän hiilidioksidi on kasvutekijä

Biohiiltä. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu

Suomi lupasi Pariisissa vuonna 2015 kasvattaa pellon hiilivarastoja, viljellä hiiltä.

Neuvoja löytyy netistä. BSAG haluaa edistää uudistavaa maataloutta ja panostaa myös hiiliviljelyn tutkimukseen. BSAG sanoo peltomaahan sidottavan hiilen olevan yksi edullisimmista ja monihyötyisimmistä tavoista poistaa hiilidioksidia ilmasta, mutta tunnustaa tuntevansa huonosti hiilen pysyvyyden maassa. BSAG ei erittele humusta muusta orgaanisesta maan hiiltä määrittäessään.

Orgaanisen aineksen hajoamisnopeuteen vaikuttaa kosteus, pH ja lämpötila. Syntyy kasvihuonekaasuja, hiilidioksidia tai hapen puutteessa metaania. Jos ei synny hiilidioksidia, ei parane rakenne eikä kasva vaatelias, runsaasti satoa tuottava kasvi.

Hiilidioksidipäästö ei ole kasvulle pahaksi. Tilanne on huono, jos viljelysmaa ei hengitä. Elävä kasvi ja myös sen juuret hengittävät, käyttävät itsekin hiilihydraattejaan energiaa tarvitessaan. Paljon hiiltä sitova runsas sato tarvitsee hyvärakenteisen ja yleensä runsasmultaisen maan. Sellaisen päästö on isompi kuin huonon maan. Mutta sekin hiili kiertää. Hiilidioksidi on kasvutekijä.

Ennen hiilen viljelyä hoidettiin maan multavuutta, kannettiin huolta humuksesta, siitä, mikä jäljelle jää vaikeimmin hajoavana eloperäisen aineksen osana. Aerobinen hajoaminen peltomaassa nähtiin hyväksi. Ravinteet vapautuivat kiertoon, mikrobit paransivat maan rakennetta ja hajotus nähtiin jopa tärkeämmäksi kuin sen tuloksena syntyvä humus, joka kyllä myös paransi maan vesi- ja kationinvaihtokapasiteettiakin.

Nyt kerrotaan, että on keksitty lopullinen ratkaisu pelastukseksemme. Hiilletään orgaaninen hiili epäorgaaniseksi. Jos piilotamme biohiilen ikuisiksi ajoiksi peltoon, sieltä hiiltä ei enää mikään eikä kukaan poista hengityksenä ilmastoa pilaamaan. Hyvä, mutta ei aivan halpa konsti, ja orgaaniselle hiilelle voi olla muuta, parempaakin käyttöä.

Maan viljelyn tutkimuksessa ei tuollaista maanparannusta eikä hiilen varastointimahdollisuutta ole ymmärretty. Esimerkiksi Reijo Heinonen opetti Maanviljelijän Tietokirjassa, että parhaiten humusköyhän maan multavuutta parantaa monivuotinen nurmi. Humuspitoisuus eli hiilivarasto ei kuitenkaan jatkuvasti kasva, vaan vakiintuu olosuhteiden edellyttämälle tasolle.

Vihreä kasvusto on hyväksi maan rakenteen parantajana ja välikasvina. Valitettavasti se on kuitenkin nopeasti kuluvaa ravintoa mikrobeille. Antaa sadonlisää, vaikka ei juurikaan lisää hiilivarastoa.

Hannu Kesävaara

Porvoo