Somerolla testataan, hyötyykö kumina pölyttäjistä
Lauri Ruottinen (vas.), Atte Saarinen ja Jyrki Leppälä tutkivat kasvustoa. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkistoSOMERO (MT)
Hyötyykö kumina mehiläispölytyksestä vai ei – sitä testataan parhaillaan somerolaisella pellolla.
”Aiemmin Suomessa on luotettu hollantilaistutkimukseen, jonka mukaan hyönteispölytys ei juurikaan paranna kuminan satoa”, kuminan vientiin keskittyvän Trans Farmin viljelyneuvonnasta vastaava Jyrki Leppälä kertoo.
Tuoreemmat tutkimukset ovat antaneet päinvastaista tietoa.
”Kukaan ei siis tällä hetkellä tiedä, mikä hyönteispölytyksen rooli kuminalla on.”
Niinpä asiaa päätettiin tutkia.
Suomen mehiläishoitajain liitto ja Trans Farm ryhtyivät yhteistyöhön.
Tutkimuksen vetäjäksi saatiin mehiläisalan konkari, alan koulutukseen keskittyvän Hunajaluotsin omistaja Lauri Ruottinen.
Koepaikaksi seuloutui somerolaisen Jukka Nikulan pelto. Koetta hoitava maanviljelijä–mehiläishoitaja Atte Saarinen saa tutkimuksesta kiinnostavan lopputyöaiheen amk-opintoihinsa.
Tuloksia haluttiin nopeasti, joten tutkimusrahoitusta ei edes lähdetty hakemaan. ”Tehtiin nopeasti pystyyn polkaistu pienen byrokratian hanke”, Leppälä sanoo.
Saarinen on sijoittanut kuminalohkolle kahdeksan mehiläispesää.
Lohkolla on kolme eri koepistettä, lähin 50 metrin päässä pesistä ja kauimmainen noin 350 metrin päässä.
Kussakin koepisteessä on kolme koeruutua.
Yksi niistä on avoin ruutu, joka vastaa normaalioloja viljelmällä. Tältä kuitunauhalla rajatulta ruudulta saadaan kokeen vertailutieto.
Toiset kaksi ruutua oli häkitetty harsolla kuminan kukinta-aikaan.
Toisella ruudulla harso esti pölyttäjien pääsyn kasvustoon. Siitä nähdään, miten käy, kun pölyttäjät eivät vaikuta siemenen muodostumiseen.
Kolmanteen ruutuun tuotiin harson sisään iso joukko mehiläisiä. Niitä oli ruudun alaan suhteutettuna monisatakertainen määrä kasvuston luontaiseen pölyttäjämäärään verrattuna.
Lisäksi kunkin koepisteen viereen on sijoitettu laskentalinja, josta on laskettu pölyttäjien määrää kukinta-aikana. Seurannassa olivat mehiläisten lisäksi myös erakkomehiläiset, kimalaiset, kukkakärpäset ja perhoset.
Nyt seurataan siementen kehittymistä ja varisemista. Puinnin yhteydessä sato punnitaan, ja myöhemmin määritellään sen öljypitoisuus ja itävyys.
Tuloksia saadaan vasta parin kuukauden päästä. Silmämääräisesti Saarinen kuitenkin jo arvioi, että ilman pölyttäjiä jääneillä alueilla siemeniä muodostuu vähemmän kuin muualla.
Leppäläkin arvioi, että pölytyksellä saattaa olla vaikutusta. ”Välillä on käynyt niin, että kasvusto on hyvä, mutta satoa tulee yllättävän vähän. Yleensä näin on sattunut sateisina kesinä, jolloin pölyttäjät liikkuvat vähän.”
Jos käy ilmi, että pölytys hyödyttää kuminaa, Trans Farm välittää tiedon sopimustuottajilleen jo ensi vuoden satoa varten, Leppälä sanoo.
Samalla yritetään haarukoida, mikä pölytyspalvelun arvo viljelijälle on ja millainen korvaus siitä voitaisiin maksaa.
Saarinen toteaa, että yhteistyö kuminantuottajien kanssa hyödyttäisi joka tapauksessa mehiläistuottajia – pesille löytyisi lisää sijoituspaikkoja.
Ajatuksena on tutkia myös, eroaako kuminahunaja jollakin tavalla muista. Ehkä siitä tulisi oma mausteinen erikoistuotteensa?
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
