Kokoviljasäilörehu on hyvä vaihtoehto vaikeana korjuusyksynä
Kevään myöhäiset kylvöt, viileä kesä ja mahdollisesti heikot korjuuolot saattavat tänä vuonna lisätä viljojen korjuuta kokoviljasäilörehuksi, arvioi maidontuotannon ja ruokinnan huippuosaaja Virva Hallivuori Pro Agriasta.
Määrää voi kasvattaa hieman myös nurmien tarvittavaa aikaisempi uudistaminen pysyvien nurmien säädöksen vuoksi.
Useimmiten kokoviljasäilörehua tehdään Hallivuoren mukaan siksi, että nurmisäilörehua saadaan niukasti ja puutetta täydennetään tuoresäilömällä viljaa.
Viime vuosina palkokasvien korjuu kokoviljasäilörehuksi on yleistynyt hieman.
”Niistä haetaan kotovaraista valkuaista.”
Osuudet ovat silti pieniä. Viime vuonna Valion rehuanalyyseista 1,3 prosenttia tehtiin kokoviljasäilörehusta ja 1,1 prosenttia palkokasvi- ja kokoviljasäilörehusta.
Ostovalkuaisen korvaaminen esimerkiksi herne-viljaseoksella säästää paitsi rehun ostokuluissa, myös lannoitustarpeessa, joka typensitojakasveilla on pienempi.
Olennaista kokoviljasäilörehun suunnittelussa on Hallivuoren mukaan lajikevalinta ja maaperän huomioon ottaminen.
”Viljalajikkeiden kannattaa olla myöhäisiä ja lujakortisia, jotta ne eivät lakoonnu.”
Ohra on sulavuudeltaan kauraa ja vehnää parempi, mutta ratkaisut ovat aina tilakohtaisia, Hallivuori korostaa.
Myös kokoviljasäilörehusta on tärkeää teettää rehuanalyysi, koska korjatun rehun suhteet voivat olla hyvin erilaiset kuin kylvösuhde. Vilja ei välttämättä menesty palkokasvin joukossa.
”Kun pitoisuudet tiedetään, rehua on helppo täydentää tarpeen mukaan.”
Kokoviljasäilörehu sopii Hallivuoren mukaan parhaiten tiloille, joilla on seosrehuruokinta.
”Emolehmille, umpilehmille ja nuorkarjalle ainakin.”
Palkokasvi- ja kokoviljasäilörehussa on energiaa ja valkuaista enemmän kuin kokoviljasäilörehussa, mutta vähemmän kuin nurmi- tai palkokasvisäilörehussa.
Kokoviljasäilörehun teossa voidaan käyttää samoja säilöntäaineita ja annostelua kuin nurmisäilörehun teossa. Palkokasvi- ja kokoviljasäilörehussa rehun puskurikapasiteetti voi olla suurempi korkeamman valkuaispitoisuuden takia, mikä on hyvä muistaa säilöntäaineen annostelussa.
”Märkänä vuonna säilöntä on erityisen tärkeää, sillä maastossa voi olla hiivoja ja homeita, jotka voivat aiheuttaa virhekäymistä.”
Säilöntäteholtaan varmimpia ovat hapot, mutta myös biologisten aineiden valikoima on jo varsin laaja.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
