Lampuri: Suurin osa ostajista vastuullisia
IITTI (MT)
Lampuri Päivi Väinölä myy vuosittain noin 100-150 karitsaa eloon. Pääosa menee maisemanhoitotöihin, osa lemmikeiksi.
Hänen kokemuksensa mukaan lampaiden ostajat ovat pääsääntöisesti vastuullisia ja etsivät tietoa etukäteen. ”Ostajilla on yleensä aika hyvä käsitys eläinten pidosta. Moni soittaa jo edellisenä kesänä ja hankkii eläimet vasta seuraavana, kun paikat ovat kunnossa.”
Väinölä ohjeistaa uusia ostajia huolehtimaan laitumen aitaamisen ja sääsuojan lisäksi lampaiden vedestä, kivennäisistä, suolakivestä ja tarvittaessa lisäruuasta syksyllä.
Lampuri neuvoo myös, minkä kokoinen katras alueelle suunnilleen sopisi. Ennen kauppoja hän tarkistaa aina, että ostaja on rekisteröitynyt lampaanpitäjäksi.
”Lammas ei lähde meiltä ennen sitä.”
Moni ymmärtää tautisuojauksen vuoksi tehtävän rekisteröinnin hyvin, mutta joillekin se on ongelma.
”En tiedä miksi. Mutta toivottavasti he eivät saa ostettua lampaita mistään.”
Väinölälle ostajan ohjaus on osa eläinkauppaa.
”Koen, että on minun vastuullani kertoa, miten lampaita hoidetaan. Minulle saa aina soittaa. Ne on eläviä eläimiä, totta kai olen valmis neuvomaan.”
Teurastuksista tulee ostotilanteessa puhetta harvemmin.
Lemmikkilampaiden ostajat eivät halua kuulla siitä ja osalle maisemanhoitoeläimiä hankkivista asia on tuttu ennalta, Väinölä kertoo.
Syksyllä hän saa jonkin verran soittoja teurastamon etsintään liittyen. ”Kaikki eivät varmaan huomaa varata teurastusaikaa ajoissa”, hän harmittelee.
Moni maisemanhoitoeläimiä ostava myy syksyllä lihaa myös muille. Väinölä arvioi sen vaikuttavan eläinten kasvun tarkkailuun positiivisesti.
Hän korostaa, että karitsojen kasvua pitää seurata kesän aikana punnitsemalla tai ainakin käsin selän lihakkuutta kokeilemalla. ”Villa hämää paljon, pelkkä eläimen katsominen ei riitä.”
Tarvittaessa eläimille on pystyttävä antamaan lisäruokaa, jotta ne kasvavat syksyksi teuraskokoon.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
