Maataloustieteistä lyhyesti
Ruuan tuotannosta keskimäärin 24,6 prosenttia on tuonnin varassa, laskettuna tuontipanosten osuuden mukaan. Meijerien ja lihatalojen tuotteissa tuonnin osuus on keskiarvoa pienempi, muussa ruokateollisuudessa suurempi. Tuontipanosasteita vuosilta 2003–08 on laskettu MTT taloustutkimuksessa.
Maitotilat EU:n ulkopuolelle jääneessä Norjassa ovat kasvaneet hitaammin kuin Suomessa. Suomessa tuottavuus on noussut yrityskoon kasvaessa. Norjassa maidon ja kustannusten hintasuhde on ollut kuitenkin edullisempi, todetaan Helsingin yliopiston ja norjalaisten tutkijoiden yhteistutkimuksessa.
Maitotilayrittäjät osaavat tuotannon ja tekniikan, mutta jatkossa tulee panostaa liikkeenjohtotaitojen kehittämiseen ja yhteistyöhön niissä toiminnoissa, jotka eivät kuulu omiin vahvuuksiin. Tulokseen päädyttiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksessa. Se perustui pohdintoihin kuudessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä sata maidontuottajaa ja asiantuntijaa.
Isot tilat ovat muita kiinnostuneempia eläintautivakuutuksesta. Kaikki tilat kattavalle ryhmävakuutukselle ei sen sijaan näytä olevan kysyntää, koska eläintautitilanne on Suomessa yleisesti hyvä, MTT taloustutkimuksen kysely kertoo.
Mikäli syksy jää lyhyeksi ja lumi sataa aikaisin, syysvehnän ja -rukiin sekä nurmikasvien kylmänkestävyys jää heikoksi. Sen sijaan syysrypsillä aikainen lumentulo ei heikennä kylmänkestävyyttä.
Syynä on karaistumisajan lyhyys. Viljelykasvien kylmänkestävyys lisääntyy syksyn ja talven aikana.
Jos syksyn karaistumisaika jää lyhyeksi, se vaikuttaa ratkaisevasti lajin ja lajikkeen perinnöllisen kylmänkestävyyden ilmenemiseen.
Kylmänkestävyyden kehittymisen selvittäminen on osa MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimusta, jossa vertaillaan viljelykasvien karaistumis- ja vernalisaatioprosessia.
Vernalisaatiolla eli idunvirityksellä tarkoitetaan kasvin ominaisuutta, jossa se vaatii kylmän kauden ennen kuin sen kukkasilmut alkavat kehittyä. Vernalisaatio estää seuraavan vuoden silmuja kehittymästä liian aikaisin.
Maltillisimmankin ilmastonmuutosennusteen perusteella luodun mallin perusteella koloradonkuoriaiselle edulliset olosuhteet siirtyvät 600 kilometriä nykyistä pohjoisemmaksi vuoteen 2100 mennessä.
Tällä tarkoitetaan alueita, joissa kuoriaisen kotiutuu niin, että voi tuottaa uuden sukupolven.
Ilmastonmuutoksen vaikutusta koloradonkuoriaisen kotiutumiseen on tutkittu Helsingin yliopistossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
