Soramontusta keidas uhanalaisille lajeille

Vaatimattomien mättäiden siirtäminen soramonttuun vaati mittavan byrokratian ja monien tahojen yhteistyön. Kuva: Kari Salonen

.Tien levennys uhkasi hietaneilikkaa sen alku­peräisessäkasvupaikassa. Kuva: Kari Salonen

Kangasajuruoho on paahderinteiden avainlaji. SItä käytetään myös puutarhoissa kivikkokasvina. Kuva: Kari Salonen

Kirpeä, syksyinen sää houkuttelee puolukanpoimintaan kangasmaille. Harjuilta löytyy puolukoiden lisäksi usein myös maanottopaikkoja, jotka on totuttu näkemään lähinnä ympäristöhaittoina.

Raaseporissa soramontun rinteet tarjoavat kuitenkin turva­paikan uhanalaisille kasveille.

Hiljentynyt soranottopaikka on osittain jo maisemoitu. Rinteeseen on siirretty turvaan hietaneilikkaa, jota sen alku­peräisessä kasvupaikassa uhkasi tien levennys.

Kokeiluluontoisessa hankkeessa ovat mukana montun kaivanut rakennustuotteita valmistava Rudus sekä Suomen ympäristökeskus Syke.

Kokeilussa kasveja siirrettiin soramontun puolelle. Syken johdolla tutkitaan, miten siirto on sujunut.

”Näin ensimmäisen talven ja kesän jälkeen voimme todeta, että suurin osa selvisi. Myös uutta kasvustoa on havaittavissa”, kertoo ympäristöinsinööri Maiju Räsänen Rudukselta.

”Koska kokeilu onnistui erittäin hyvin, olemme kiinnostuneita myös suurempien ekosysteemilaikkujen siirroista. Niissä on kuitenkin paljon teknisiä haasteita, ja siirtoja varten tarvittaisiin uusia koneita. Myös konekuskilta vaaditaan erityistä ammattitaitoa.”

Varsinkin kasvien juuriston siirtäminen ehjänä on vaikeaa: ne voivat ulottua jopa 70 senttimetrin syvyyteen.

Syken luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth on innostunut yhteistyöstä uusien verkostojen kanssa. Yksityiseltä sektorilta saatavat uudet ideat mahdollistavat luonnon moni­muotoisuuden suojelemisen entistä paremmin.

”Yritykset linkittyvät toisiin yrityksiin, ja niissä verkostoissa asiat sujuvat. Kun yritystoiminnan aiheuttamia ongelmia ympäristölle lähdetään ratkaisemaan yhdessä kaikkien toimijoiden kesken, voidaan päästä erinomaisiin tuloksiin”, Ahlroth kehuu.

Paahde- ja harjulajisto uhan­alaistuu erityisen nopeasti. Kasvit vaativat menestyäkseen kuivia ja karuja ympäristöjä, joihin ei helposti muodostu muuta kasvillisuutta.

”Maanrakennus-, tie- ja soranottoalueet pysyvät auki tietyn ajan ja tarjoavat uhanalaisille kasveille mahdollisuuden löytää kasvupaikka. Niiden elinympäristöjä on hoidettava, ei riitä, että ne suojellaan”, Ahl­roth korostaa.

Tietöissä ja muissa projekteissa viivytykset ovat hyvin kalliita.

Ekosysteemihotelli ja siitä tiedottaminen mahdollistivat yhteistyön Raaseporin luonnonsuojelijoiden kanssa, mikä ehkäisee valituksia ja niistä aiheutuvaa viivytystä ja byrokratiaa.

Luonnon monimuotoisuus on vähenemässä maailmanlaajuisesti. Sen pelastamiseksi on löydettävä runsaasti uusia keinoja.

”Nyt tarvitaan aktiivista otetta ympäristöasioihin. Ei pidä keskittyä vain luonnon suojeluun vaan myös monimuotoisuuden turvaamiseen, tukemiseen ja mahdollistamiseen”, korostaa Syken suunnittelija Minna Pekkonen.

”Monimuotoinen lähiluonto parantaa terveyttä. Lapsuuden monipuoliset ympäristökokemukset estävät esimerkiksi allergioita. Ihmistoiminnan ja luonnon arvojen sovittamisella yhteen saadaan molempia hyödyttäviä tuloksia.”

Pienilläkin alueilla on merkitystä monimuotoisuuden lisäämisessä. Vaikka esimerkiksi kasvillisuuden pinta-ala olisi pieni, sillä voi olla ekosysteemissä suuri merkitys.

”Raaseporin kohteessa kasvien lisäksi myös muu lajisto siirtyi. Paahderinteelle ominaiset hyönteislajit, hieta- ja tiepistiäiset, majoittuivat myös ekosysteemihotelliin”, Pekkonen kertoo.