Maatilojen energiankulutus pysynyt samana, vaikka tilojen määrä on vähentynyt

Kasvihuoneet kuluttivat 37 prosenttia sähköllä tuotetusta energiasta vuonna 2020. Arkistokuva.  Kuva: Sanne Katainen

Suomen maataloudessa käytettiin vuosina 2010–2022 noin 9 TWh energiaa vuodessa, mikä vastaa vajaata kolmea prosenttia maan kokonaisenergiankulutuksesta. Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti synteesiraportissaan maatalouden energiankulutuksen rakennetta ja keinoja sen uudistamiseen.

Selvityksessä ilmeni, että maatalouden kokonaisenergiankulutus ei ole laskenut, vaikka maatilayritysten lukumäärä on laskenut noin 30 prosenttia vuosien 2010 ja 2022 välillä. Energian osuus tuotantokustannuksista on kasvanut erityisesti nestemäisten polttoaineiden hinnan nousun vuoksi.

Lämmityspolttoöljyn kulutus maataloudessa on laskenut, mikä liittyy etenkin kotieläintuotannosta luopumisiin. Arkistokuva.  Kuva: Johannes Tervo

Moottoripolttoöljyn ja viljan kuivaukseen käytetyn polttoöljyn määrä on kasvanut, kun taas lämmityspolttoöljyn kulutus on laskenut. Muutokset liittyvät maatalouden tuotantorakenteiden muuttumiseen ja etenkin kotieläintuotannosta luopumiseen. Tilakoon kasvun myötä kuljetusmatkat tilusten ja talouskeskuksen välillä ovat kasvaneet.

”Fossiiliset nestemäiset polttoaineet ovat olleet merkittävin tarkastelukohde jo ihan viime vuosien hintakehityksenkin vuoksi, ja niiden käyttöön voidaan vaikuttaa”, sanoo ryhmäpäällikkö Kim Kaustell Lukesta. Hän on yksi yksi raportin kirjoittajista.

Selvityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden ja sähkön käyttöä voitaisiin vähentää siirtymällä energiatehokkaampiin tuotantoprosesseihin, lisäämällä korvaavien energialähteiden käyttöä ja parantamalla koneiden ja laitteiden energiahyötysuhdetta.

Esimerkiksi käyttämällä traktorin moottoria sen optimialueella voidaan polttoaineen kulutusta vähentää 10–20 prosenttia. Maanmuokkauksen ja kylvön polttoaineen kulutusta voidaan pienentää perinteisen kynnön, äestyksen ja kylvölannoituksen kulutuksesta siirtymällä suorakylvöön.

”Tuotantoprosessien kehittäminen ja korvaavien energianlähteiden hyödyntäminen ovat pitkälti elinkeinon omissa käsissä ja edellyttävät monesti investointeja. Energiahyötysuhteiden parantaminen taas on kone- ja laitevalmistajien tehtävä”, Kaustell sanoo.

Puuhaketta käytetään esimerkiksi viljan kuivaukseen.  Kuva: Uolevi Oristo

Tuotantosuunnista eniten energiaa kuluttavat viljanviljely, lypsykarjatalous ja kasvihuonetuotanto. Viljantuotannon ja kasvihuonetuotannon energiankulutus on lisääntynyt, kun taas lypsykarjatalouden energiankulutus laskussa tilojen vähenemisen myötä.

Kasvihuoneet kuluttivat 37 prosenttia sähköllä tuotetusta energiasta vuonna 2020. Sähkön osuus koko maatalouden energiankulutuksesta on vajaa viidennes. Puuhakkeella ja muilla kiinteillä polttoaineilla on lämmitetty kasvihuoneita ja eläintiloja sekä käyttövettä.

Maanmuokkauksen ja kylvön polttoainekulutusta voi pienentää perinteisen kynnön, äestyksen ja kylvölannoituksen kulutuksesta siirtymällä suorakylvöön. Arkistokuva.  Kuva: Markku Vuorikari

Maatilojen oma energiantuotanto on toistaiseksi vaatimatonta kokonaistarpeeseen nähden. Silti aurinkopaneeleilla ja biokaasulla voi olla paikallisesti jo nyt suurikin potentiaali kulutuksen pienentämisessä, kustannusten alentamisessa ja häiriöttömän tuotannon varmistamisessa.

Luken synteesiraportissa maatalouden energiankulutuksella tarkoitetaan suoria energiapanoksia. Mukaan ei lasketa tuotantovälineiden tai lannoitteiden valmistukseen epäsuorasti kuluvaa energiaa. Maatalouteen on sisällytetty myös kasvihuone- ja avomaan puutarhatuotanto.

Raportin pohjalla ovat Luken maatalouden energiankulutustilastot ja Helsingin yliopiston, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Viron maatalousyliopiston Energy positive farm -hankkeen tulokset. Suomalaisesta maataloustuotannosta ei ole näiden lisäksi tehty kattavaa selvitystä energiankulutuksesta.