Persikka-hieho yllätti kasvattajansa – seuraavaksi sen tyttärestä huuhdellaan alkioita Auteen Ahon tilalla

Taipalsaarelaisen maatalousyhtymä Kantonen ja Kallion osakkaat Sari ja Ari Kantonen arvostavat erityisesti hyvää utarerakennetta. Tilalla yrittäjien lisäksi kolme työntekijää. Kuva: Hanna Koikkalainen

Valtaosa karjasta on holsteineja ja lehmävasikat päätyvät lähes aina uudistuseläimiksi omaan karjaan, kertoo Sari Kantonen. Kuva: Hanna Koikkalainen

Lypsylehmän kaikki ominaisuudet eivät näy päältä. Rakenteen ja luonteen lisäksi jalostusarvoon vaikuttavat muun muassa tuotos ja hedelmällisyys.

"Persikan korkea kokonaisjalostusarvo (NTM) oli ihan yllätys, emme olisi sitä ilman testiä tajunneet", maidontuottajat Sari ja Ari Kantonen kertovat.

Holstein-hiehon hyvä jalostusarvo selvisi genomitestauksella, joka Kantonen ja Kallion maatalousyhtymässä tehdään nykyisin kaikille lypsyrotuisille lehmävasikoille. "Se helpottaa eläinvalintoja, ja sopivan sonnin pohtimista hyvissä ajoin", Kantoset kertovat.

Persikka myytiin jalostusyhtiö Viking Geneticsille (VG), missä siitä huuhdeltiin alkioita. Tila osti niitä itselleenkin. Kolmesta syntyi lehmävasikka, ja niiden joukosta yhden NTM oli 38, eli aivan huipputasoa. Hieho on tarkoitus jättää kasvamaan omaan karjaan, ja huuhdella siltä alkioita kotitilalla.

Alkioiden huuhtelu ja käyttö sekä muiden jalostuksen apuvälineiden aktiivinen hyödyntäminen yhdessä tasaisen laadukkaan lypsykarjan kanssa olivat perusteita, joilla Viking Genetics valitsi Kantonen ja Kallio mty:n 180 lypsävän karjan vuoden karjaksi 2020. Yhtymässä on mukana Kantosten lisäksi Jarmo Kallio.

Huomionosoitus oli tuottajille täysi yllätys.

"Jalostusta on aina ajateltu, mutta ei se ole sellainen intohimo kuin joillekin", Ari Kantonen toteaa.

Suurta kiitosta yrittäjiltä saa innokas jalostusneuvoja Hanneli Jäske. "Hansu valitsee sonnit ja me vain pidetään vasikat hengissä", Sari Kantonen nauraa.

Jalostuksessa yhtymän tärkeimpiä kriteereitä ovat hyvät jalat ja utare. Kokonaisuuden kannalta parasta on, että karja on mahdollisimman tasainen.

Valtaosa karjasta on rodultaan holsteinia, ja sen osuus vahvistuu jatkuvasti. "Meillä on täysaperuokinta. Se toimii holsteinille paremmin kuin ayrshirelle", Kantoset toteavat.

Myös rauhallisuudesta rotu saa kehuja. Karjan tuotos on energiakorjattuna maitomääränä mitattuna 11 300 kiloa viimeisten 12 kuukauden ajalta. Tuottajat ovat siihen sekä maidon kuiva-ainepitoisuuksiin tyytyväisiä, eikä tuotoksen nostaminen ole jalostustavoitteista tärkeimpiä.

"Karjan perimä on jo niin hyvä, että kyllä sieltä maitoa lähtee, kun ruokinta onnistuu", Ari Kantonen toteaa.

Lehmien aktiivisuutta ja märehtimistä Kantoset seuraavat SenseHub-järjestelmällä, jossa kiima erottuu selvänä piikkinä lehmän liikkumista kuvaavassa käyrässä. Märehtimiskäyrän lasku taas herättää huolen eläimen terveydestä.

Apuväline on tehostanut etenkin hiehojen kiimojen seurantaa ja aikaistanut niiden poikimaikää.

"Vanhemmassa pihatossa asuvien hiehojen kanssa ollaan vähemmän, joten niiden seuraaminen oli hankalaa", Kantoset kertovat.

Myös lypsävien poikimaväli on SensHubin käyttöön ottamisen jälkeen lyhentynyt. Lehmien jalkaterveys ja kestävyys taas ovat kohentuneet viisi vuotta sitten valmistuneen uuden pihaton myötä.

"Paremmat pedit, isommat parret ja kumimatot käytävillä", Kantoset listaavat hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Auteen Ahon tila on kahden maatilan yhteenliittymä, ja navetta sijaitsee tilojen välissä.

"Jarmo (Kallio) sitä ehdotti, että tehtäisiin yhteinen, isompi yksikkö", Ari Kantonen muistelee. Hän ja vaimo Sari olivat silloin kumpikin vielä muualla töissä, ja Sarin vanhemmat hoitivat lypsykarjaa.

Yhtymän ensimmäinen navetta tehtiin 80 lehmälle. Se oli 20 vuotta sitten iso yksikkö. Nykyinen 180 lehmän pihatto takalypsyasemineen valmistui viisi vuotta sitten. Ulkopuolisia työntekijöitä on kolme ja Jarmo Kallio on pääasiassa jo siirtynyt eläkkeelle, mutta jatkaa yhtymän osakkaana.

"Yhteistyö toimii, kun tavoitteet ovat samanlaiset, eli pyritään mahdollisimman hyvään tulokseen mahdollisimman vähällä työllä", Ari Kantonen linjaa.

Keskustelutaidon merkitystä yhteistyössä ei voi liikaa korostaa. Samoja ominaisuuksia Kantoset odottavat myös muilta yhteistyötahoilta.

"Eri kumppanien palvelujen pelata hyvin yhteen, jotta tulosta syntyy."