Täsmäviljelyyn siirtyminen on kestänyt Asikainen & Saarilahdella nyt 10 vuotta – oppia on karttunut joka vuosi ja koneita uusittu vähitellen

Tietokoneen näytöllä voisi olla suunnitelma, joka lähetetään tietokoneelta traktorille. Tämän kuvan perusteella voisi kylvää ja levittää ravinteita. Kuvaan on käsin piirretty rajat, joissa määränsäätöautomatiikka toimii ja vaihtaa ravinnemäärää. Näin karttatieto muuttuu käytännön toimintaa ohjaavaksi. Täsmäviljelyn ei tarvitse olla näpertelyä, koska luonnonolosuhteissa ja kasvussa muutokset eivät ole jyrkkärajaisia. Kuva: Seppo Pentti

Isobus-yhteensopivuus traktorin ja työkoneen välillä antaa mahdollisuuksia hyödyntää automaattisia toimintoja, täsmäviljelykarttojen antamaa tietoa määränsäätöön. Automatiikalla on mahdollista saada huomattavia säästöjä ja tasalaatuisempi sato. Kun täsmäviljelyn hyödyistä halutaan päästä nauttimaan, niin normaalisti pääomaa ei ole kerralla uusia kaikkea.

Petri Asikaisen ja Juha Saarilahden maatalousyhtymällä siirtymäkautta täsmäviljelyyn on nyt kestänyt 10 vuotta. Kaikki laitteet, kuten kasvinsuojeluruisku, eivät ole edelleenkään Isobus-yhteensopivia. Kylvölannoitin oli ensimmäinen työlaite, joka piti olla soveltuva määränsäätöön. Monella muulla ensimmäinen Isobus-laite on lannoitteenlevitin, kun täsmäviljely aloitetaan jaetulla lannoituksella.

”Kun aikoinaan itsekin kaipasimme perusteluja, miksi uutta tekniikkaa hankitaan helpottamaan omaa työtämme, niin käytimme runsaasti aikaa laskelmien tekemiseen”, Juha muistelee. ”Kaikki meidän tekemämme työ ja viljely on arvotettu euroina: olemme tehneet tolkuttoman paljon katelaskelmia. Tuloksia myös verrataan aikaisempiin vuosiin, jolloin tulee näkemys, olemmeko onnistuneet päätöksissä”, Asikainen vahvistaa.

”Traktorin ohjausjärjestelmään kytkeytyvä automaattiohjaus ja siihen kytkeytyvä satelliittipaikannus RTK-korjauksella muutti aikoinaan meillä koko järjestelmän toiminnan. Silloin pääsimme koordinaatistoon, joka ei vaihda paikkaa”, Saarilahti painottaa. Automaattiohjaus ohjaa traktoria ja työkonetta juuri oikeaa linjaa kaikissa työvaiheissa.

Kun käytössä on paikkatieto ja siihen liittyvät järjestelmät, voidaan hyödyntää automaattiohjausta. Tällöin kuljettajan tarkkaavaisuus on täysimääräisesti käytössä työtehtävän seuraamiseen – suoralla rivillä pysymiseen ei tarvita tarkkaavaisuutta kuten ilman automatiikkaa ajettaessa.

Kuljettaja on siis kuin työssä valvomossa. Työ on rennompaa kuin perinteinen traktorityö. Ympäristöä ja koneita pitää toki koko ajan tarkkailla, sillä jokin voi mennä vikaan ja tilanne pitää silloin ottaa omaan hallintaan. Muilta osin kuljettaja voi keskittyä itse työn tekemisen onnistumiseen, tarvittaessa hienosäätöön ja huomioiden kirjaamiseen.

Työt pellolla tehdään aina yhteisesti sovitussa järjestyksessä. Vaikka kuljettaja vaihtuu kesken päivän kylvötyössä, se ei vaikuta lopputulokseen.

Asikainen ja Saarilahti pitävät tietokonetta maatilan tärkeimpänä työkaluna. Traktorilla ei lähdetä liikkeelle ennen kuin sille on määritelty tietokoneella joku tehtävä.

Kasvukaudella päätökset jaetun lannoituksen määrästä tehdään ajankohtaisten satelliittikarttojen ja niistä pääteltyjen satopotentiaalien mukaisesti. Myös kesällä otettavia kasvustonäytteitä on käytetty lisäpanostusten pohjana. Yksi lisävaihtoehto olisi skannata peltoa kasvustosensorilla samassa yhteydessä, kun lannoitetta levitetään. Sitä yhtymä ei ole vielä kokeillut.

Lue Koneviestin nettisivuilta maatalousyhtymän koneinvestoinneista sekä täsmäviljelyn kannattavuudesta!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Keskustelu älymaataloudesta ei kosketa käytäntöä — perusasiat, tuottavuus ja kasvukyky on ensin saatava kuntoon

Täsmäviljelyllä voidaan parantaa viljelyn kannattavuutta ympäristöä säästäen – esittelyssä yhdeksän täsmäviljelymenetelmää

Paikkakohtainen lannoitteenlevitys säästää lannoitetta, mutta kulujen kanssa pitää olla tarkkana – kuinka paljon etuja saadaan ja millä kustannuksella?