Sikojen hyvinvoinnin parantaminenviivästyy ainakin kymmenessä maassa
Joutilaita emakoita ja ensikoita on vuoden alusta lähtien pidettävä ryhmissä ja niillä on oltava riittävästi esteetöntä liikkumatilaa. Osalla tiloista muutos onnistui ryhmäkokoa pienentä-mällä, osa joutui poistamaan emakkohäkkejä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoVuosi 2013
Sikojen hyvinvointia parantavassa asetuksessa vaaditaan muun muassa joutilaiden emakoiden ryhmäkasvatusta ja rajataan lihasikaloiden ritiläpalkkien väli maksimissaan 18 millimetriin. Raoissa sallitaan kolmen millimetrin poikkeama.
Runsaasta siirtymäajasta huolimatta tilanne on samankaltainen kuin vuosi sitten kananmunantuotannossa.
Munien tuotanto perinteisissä häkeissä kiellettiin viime vuoden alusta, mutta se jatkui monessa EU-maassa osin ennallaan. Vielä lokakuussa joka kymmenes EU:ssa tuotettu muna oli peräisin laittomista oloista.
Brysselissä työskentelevä MTK:n kotieläinasiamies Marjukka Manninen toteaa, ettei sikadirektiiviä pidetä kanojen häkkidirektiiviä helpompana.
Jäsenmaiden antamien lokakuisten tietojen mukaan viisi jäsenmaata noudatti direktiivin vaatimuksia täysin ja viisi 90-prosenttisesti.
17 jäsenmaassa osuus jäi alle 89 prosenttiin.
Kaksitoista maata uskoi kuitenkin kaikkien sikatilojensa olevan vaatimusten mukaisia vuoden alussa.
Viisi maata ennusti, että asetusta noudattaa vuoden alussa 90 prosenttia sikaloista. Neljä maata arvioi asetusta noudattavien osuudeksi 70–90 prosenttia.
Heikoimmassa maassa osuus oli lokakuussa vain 33 prosenttia. Tämä maa ei ole antanut ennustetta vuoden 2013 tilanteesta.
Mannisen mukaan vaikeuksia muutosten tekemiseen tuntuu olevan etenkin Etelä-Euroopassa, missä lainoja on hyvin vaikea saada.
MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala arvioi, että Suomen sikatiloista muutokset ovat tekemättä muutamalla prosentilla. Kaikkiaan sikatiloja on runsaat 1 600.
Rantala patistaa Suomen tiloja laittamaan asiat kuntoon nopeasti. ”Tähän on pakko suhtautua vakavasti, vaikka kannattavuustilanne on hyvin vaikea.”
Joillakin tiloilla muutokset ovat kesken, mutta se ei Rantalan mukaan vaikuta sianlihan tuotantomäärään Suomessa.
Brittitutkijat ovat ennustaneet, että asetus vähentäisi EU:n sianlihantuotantoa viidellä prosentilla, koska kaikki eivät pysty ajoissa toteuttamaan vaatimuksia.
”Jos tuotanto alenee edes 2–3 prosenttia, se on iso juttu. Markkinan tiukentuminen nostaisi hintoja”, Rantala toteaa.
Muutokset tuotannossa riippuvat pitkälti kustannusten ja lihan hinnan kehityksestä.
Jää nähtäväksi, miten nopeasti asetuksen vastaisesti toimivat tilat saadaan eri maissa kuriin.
Tanskalla on kansallinen päätös asetusta rikkovien tilojen sanktioimisesta. Muissa maissa ei ole vastaavaa.
Manninen kertoo, että rikkomusmenettelyihin aiotaan ryhtyä tällä kertaa nopeasti.
”Tarkastusten sanotaan alkavan heti, ja ne kohdistuvat etenkin maihin, joissa prosenttiosuudet ovat pienet.”
Tarkastuksia seuraa jäsenmaan ja komission välinen kirjeiden vaihto. Lopulta edessä on mahdollisesti EU-tuomioistuin, mutta sinne asiat etenevät harvoin.
Suomessa valvotaan kuten tähänkin asti.
”Mitään uutta tai tehostettua valvontaa ei ole tarkoitus ainakaan tässä vaiheessa ottaa käyttöön”, ylitarkastaja Jaana Mikkola Evirasta sanoo.
Tiloja valvotaan otannan ja epäilyjen perusteella. Jos puutteita havaitaan, viranomainen antaa määräyksen korjata tilanne tietyssä määräajassa.
Määräaika riippuu muun muassa havaitusta epäkohdasta, sen vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin ja sen korjaamiseen vaadittavasta ajasta, Mikkola sanoo.
TERHI TORIKKA
Suomessa
valvotaan
kuten tähänkin asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
