Ympäristölautakunta määräsi vartijakoirat sisään yöksi
Kouvolassa asuvan Petra Frondeliuksen maremmano-abruzzese-rotuiset laumanvartijakoirat määrättiin vuoden alussa pidettäväksi öisin sisällä.
Paikallinen ympäristölautakunta teki päätöksen lähistöllä mökkeilevän naapurin valitettua haukkumisesta noin puolentoista vuoden ajan.
Frondeliuksesta päätös tuntuu kohtuuttomalta, koska hänen kolmen laumanvartijakoiransa tehtävä on nimenomaan vartioida tonttia, jolla hän yksinhuoltajana tyttäriensä kanssa asuu.
”Onhan tämä järkyttävää, ihminen muuttaa keskelle korpea ja käyttää koiria vartijoina. Ei niillä ole mitään virkaa jos ne pidetään sisällä. Ääni on koiran työkalu, eivätkä ne hauku jatkuvasti.”
MT ei tavoittanut Kouvolan ympäristöviranomaisia kommentoimaan päätöstä.
Frondelius on naapurin valitusten jälkeen ehdottanut muun muassa koirien tutustuttamista naapureihin, jotta ne eivät enää ilmoittaisi yhtä aktiivisesti liikkeistä. Tämä ei ole onnistunut.
Nyt hän pohtii, olisiko tilanne helpompi, jos hän heti uusien mökkinaapurien tultua olisi tehnyt itseään ja koiriaan aktiivisemmin tutuksi.
”Ihmiset eivät välttämättä tiedä, että laumanvartijoihin ei pidä ottaa kontaktia vaan antaa niiden vain olla ja hoitaa työnsä”, Frondelius arvelee.
”Vartijakoirien suosio on kasvanut, mutta Suomessa ei ole vielä kulttuuria niihin”, hän sanoo.
”Esimerkiksi Italiassa koirat saavat vaeltaa alueillaan vapaana eivätkä häiritse ketään.”
Nykyisin Frondeliuksen koirista kaksi on öisin sisällä ja yksi pihalla. Se on jo ilmoittanut ainakin yhdestä vieraasta autosta läheisellä mökkitiellä yöaikaan.
”Osa naapureista sanoo, että koirat lisäävät heidänkin turvallisuuden tunnettaan.”
Laumanvartijakoirista tutkimusta tehnyt Teet Otstavel kertoo, että koirien haukkumisesta ärsyyntyminen on varsin tavallista.
”Mutta se koskee mitä tahansa koiria, ei erityisesti laumanvartijoita. Jotkut ovat koiraihmisiä, jotkut eivät.”
Laumanvartijakoiran haukkumisen määrä riippuu Otstavelin mukaan paljon olosuhteista. Esimerkiksi asutusalueella vartijakoira todennäköisesti haukkuu enemmän kuin vaikka syrjäisellä maatilalla, jossa ärsykkeitä on vähän ja koira saa keskittyä työhönsä rauhassa.
Otstavel korostaa, että laumanvartijakoira haluaa vain tehdä työtään.
”Koiran työ on ottaa selvää, kuka lähestyjä on. Jos se ei saa otettua selvää, se vartioi varmuuden vuoksi. Tärkein työväline on ääni, jolla koira ilmoittaa potentiaaliselle tunkeilijalle, että täällä ollaan.”
Se, onko koira järkevää ottaa yöksi sisälle, riippuu Otstavelin mukaan sen tehtävästä.
”Laitumella lampaita vartioivan koiran täytyy tietenkin olla laitumella myös yöllä, koska sudet tulevat silloin. Sitä ei ole mitään järkeä ottaa sisälle. Jos koira ei vartioi karjaa, miksei sitä voisi välillä ottaa sisällekin, jos naapurisopu siitä paranee”, Otstavel arvioi.
Laumanvartijakoiriin liittyviä ongelmia nousee esille silloin tällöin, kertoo ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä. Hänen mukaansa koirat toimivat pääsääntöisesti tehtävässään hyvin, mutta voivat väärin koulutettuina olla pahimmillaan vaarallisia.
Ministeriö ei ole rahoittanut koirien hankintaa karjan suojelemiseksi, petovahinkojen ehkäisyyn liikenevät varat panostetaan petoaitoihin.
”Aitaaminen on kustannustehokas, monivuotinen ja hyvä keino torjua petovahinkoja, mutta kaikkialla se ei tietenkään ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Yksi keino on pitää eläimet sisällä öisin.”
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
