Ahvenanmaa on mehiläishoidon aarresaari
Viikin tutkimuksissa käytettävät mehiläispesät ovat telineissä irti maan pinnasta. Ne on helppo rakentaa ja niillä estetään muurahaisten ja myyrien tuhot, kertoo professori Heikki Hokkanen. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoMehiläiset pölähtävät ilmaan, kun maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen nostaa mehiläispesästä kennolevyn esiin. Helsingin Viikissä elelevillä mehiläisillä olisi syytä olla ylpeitä itsestään, niin erikoislaatuisia ne ovat.
Pesät ovat Manner-Suomen ainoat, joissa ei mehiläisten lisäksi elä varroapunkki. Pian elää niissäkin.
Hokkanen on hakenut pesät muutamaa päivää aiemmin Ahvenanmaalta. Se on Suomen ainoa alue, jossa varroapunkkia ei esiinny.
”Varroa on tärkein yksittäinen syy mehiläiskatoon”, sanoo Hokkanen. Punkki on myös tärkein yksittäinen mehiläistutkimuksen kohde.
Tutkimukset eivät ole tuoneet keinoa varroapunkin nujertamiseen.
Hokkanen tutkii Viikissä puhtailla pesillä, kuinka kauan punkkitartunnan saaminen kestää. Sen jälkeen selvitetään, kauanko pesät toimivat normaalisti, vaikka ne ovat saaneetkin tartunnan.
Hän epäilee, että pesät selviävät hyvin ensi kesän. Sen jälkeen punkki alkaa häiritä niiden toimintaa selvästi.
Hokkasen ajatuksena on kääntää katse punkin torjunnasta siitä vapaiden alueiden luomiseen.
Hokkanen suunnitteli jo aiemmin puhtaan mehiläiskannan luomista, jotta tarhauksen voisi aloittaa puhtailla pesillä.
Hän ajatteli kasvattavansa työläismehiläisiä laboratoriossa sekä hankkivansa terveen kuningattaren, ja aloittavansa tutkimuksen näillä.
Ahvenanmaan tilanne ja saarelaisten yhteistyöhalukkuus muutti suunnitelmaa. Puhtaita pesiä voidaankin siirtää saarelta.
Tautivapaan alueen laajennus alkaa Turun saaristossa sijaitsevasta Houtskarista. Saarelta on loppunut ammattimainen tarhaus todennäköisesti juuri varroapunkin vuoksi.
Jäljellä on enää yksi harrastajatarhaajan pesä, joka on todennäköisesti saanut varroatartunnan.
Hokkanen on nyt vienyt Houtskariin puhtaita pesiä Ahvenanmaalta. Yksi olemassa oleva pesä on niin kaukana puhtaista pesistä, ettei varroa tartu siitä.
Mehiläiset lentävät kolmen kilometrin säteellä pesästään. Tätä pidetään turvaetäisyytenä, jonka ulkopuolelle punkki ei tartu pesästä.
Houtskärin on tarkoitus toimia esimerkkinä, jolla osoitetaan, että puhtaiden pesien siirto kannattaa ja ne pysyvät terveinä.
”Iniö voisi olla seuraava”, toteaa Hokkanen.
”Mitä suurempi osa tarhaajista aloittaa puhtailla pesillä tai vaihtaa saastuneet niihin, sitä pienempi tautipaine on.”
Ahvenanmaan lisäksi maailman varroapunkista vapaat alueet ovat Islanti ja Australia. Islannissa ei juuri ole tarhausta, ja Australiassa mehiläisiä vaivaavat muut punkkilajit.
Näillä alueilla ei ole mehiläistarhaukselle samanlaista merkitystä kuin Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaan erikoinen tilanne on alkanut valjeta asiantuntijoille vasta viime aikoina. ”Minulle selvisi vasta kaksi vuotta sitten, ettei varroaa ole Ahvenanmaalla”, kertoo Hokkanen.
Saarelle ei ole juurikaan tuotu mehiläispesiä, joten kanta on säilynyt puhtaana. Jos tähän asti on ollut kyse tuurista ja ahvenanmaalaisten omasta valppaudesta, nykyään kannan puhtautta vaalitaan hallinnollisinkin keinoin.
Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tänä keväänä mehiläisten ja pesien vientikiellon Ahvenanmaalle.
”Jos punkki alkaisi nyt levitä Suomeen, ja tiedettäisiin se mitä nyt tiedetään, toimet sen leviämisen estämiseksi olisivat varmasti paljon rajummat”, Hokkanen miettii.
”Nyt minimitavoitteen pitäisi olla Ahvenanmaan säilyttäminen puhtaana. Seuraava tavoite olisi saada myös muita puhtaita alueita.”
Hokkanen toivoo hankkeensa tuovan uutta uskoa tarhauksen kannattavuuteen.
Hän haluaa tarjota tarhaajille mahdollisuuden aloittaa tarhaus tulevaisuudessa varroapunkista puhtailla pesillä.
”Saaristossa on mahdollista saneerata. Tarhaus kannattaisi elvyttää siellä.”
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
