Mäki-Mikolan perunaa oman kunnan tehtaalle
Säkyläläisellä erikoiskasvitilalla kuljetukset eivät rasita tuotannon hiilijalanjälkeä. Sokerijuurikkaat, perunat ja porkkanat jalostetaan omassa kunnassa.
Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto viljelevät Säkylässä sokerijuurikasta, porkkanaa, perunaa, vehnää ja ohraa. Kuva: Jussi PartanenSatakunnan maataloustuotannon ominaispiirre on monipuolisuus, määrittelee säkyläläinen Marja-Liisa Mikola-Luoto, joka viljelee miehensä Mika Luodon kanssa sokerijuurikasta, porkkanaa, perunaa, vehnää ja ohraa.
”Satakunta on maataloudessa kuin Suomi pienoiskoossa. Meiltä löytyy kaikkia tuotantosuuntia. On vilja-alueita ja erikoiskasvien tuotantoa. Niiden lisäksi kotieläintuotanto on vahvaa: on siipikarjataloutta, sikataloutta ja maitotiloja.”
Mikola-Luoto arvioi, että oman maakunnan elintarvikejalostus on edesauttanut hieman viljelijöiden tulevaisuudenuskoa. Esimerkiksi Säkylässä on Suomen ainoa vihannespakasteiden valmistaja Apetit ja Sucroksen sokeritehdas. ”Sokerijuurikasta on tällä Mäki-Mikolan tilalla viljelty 65 vuotta. Porkkanan ja perunan viljely alkoi 1960-luvulla”, hän kertoo.
Pitkistä perinteistä huolimatta kotitilan jatkaminen Hiukan kylässä ei ollut Mikola-Luodolle itsestäänselvyys. Hän otti tilan ohjakset käsiinsä nuorena naisena, kesken agronomiopintojen vuonna 1995.
”Tilan jatkamiseen ei minua painostettu, se oli oma päätös.”
Reilun parinkymmenen vuoden aikana tilan viljelypinta-ala on yli nelinkertaistunut. Nykyään peltoa on viljelyssä Säkylän, Loimaan ja Huittisten kuntien alueella. Työt tehdään oman perheen voimin.
Maatilan töiden ohella Mika Luoto hoitaa veljensä kanssa konevuokrausyritystä, joka toimii Etelä-Suomen alueella.
Erikoiskasveja, kuten sokerijuurikasta ja perunaa viljelevät tilat ovat tyypillisiä eteläisessä Satakunnassa.
”Täällä on myös paljon broileri- ja sikatiloja. Pohjois-Satakunnassa on enemmän karjataloutta ja myös metsän taloudellinen merkitys on suurempi”, Mikola-Luoto pohtii.
Viljelyn suurin haaste on kannattavuus. ”Tuottajalle jäävä siivu tuotteiden hinnasta kapenee koko ajan kulujen kasvaessa. Tuotteista saatava hinta laskee, mutta tuotantopanosten hinnat eivät laske”, hän toteaa.
”Viljelyn kehittäminen vaikeutuu. Erikoiskasveissa viljelylle tulee haasteita muun muassa tukiehdoista.”
Marja-Liisa Mikola-Luoto napattiin tuottajajärjestön luottamustehtäviin pian hänen palattuaan kotipaikkakunnalle viljelijäksi. Hän on MTK-Säkylän sihteeri ja ollut mukana yhdistyksen johtokunnassa vuodesta 1998 lähtien. Hän toimii myös Apetit Oyj:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana. Satakunnan tuottajaliiton johtokunnassa hän istui yhdeksän vuotta.
”MTK:n tehtävänä on olla viljelijöiden ammattijärjestö ja edesauttaa viljelyn kehittämistä Suomessa”, hän sanoo.
”Toivon, että viljelijöiden työn arvostus nousisi ja tuottajat olisivat ylpeitä omasta tekemisestään. Kotimaista puhdasta ruokaa ei arvosteta riittävästi.”
Uudenlaista vaikuttamistyötä tehdään ensi kesänä Säkylän tuottajayhdistyksessä, joka juhlii satavuotista taivaltaan heinäkuussa Säkylän torilla. Siellä kesäkansa pääsee muun muassa tutustumaan vanhoihin koneisiin ja maistelemaan paikallisia tuotteita.
MTK:n 100-vuotisjuhlavuonna Maaseudun Tulevaisuus esittelee kaikki 14 tuottajaliittoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
