Viljan hinta seuraa muuta Eurooppaa viiveellä
Markku Vuorikari Märkyys on kellastanut viljakasvustoja esimerkiksi Loimaalla. Muun muassa laikkutaudit leviävät kostealla. Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaiset viljanostajat seuraavat, pitävätkö pörssien odotukset paikkansa ennen kuin muuttavat omia ostotarjouksiaan.
Pariisin viljapörssissä vehnänoteeraukset olivat yli 200 euroa tonnilta viime viikolla ja tämän viikon alussa. Myös maissin ja rapsin noteeraukset nousivat viime viikolla.
Virossa ostotarjoukset nousivat pörssien vedossa. Laatuvehnästä tarjottiin Virossa viime viikolla 200 euroa tonnilta. Suomessa ja Ruotsissa hintamuutokset olivat pieniä.
Suomessa korkein tarjous myllyvehnälle oli 165 euroa tonnilta.
”Fyysinen markkina reagoi lyhyessä ajassa tapahtuneeseen nopeaan hintamuutokseen hitaammin ja jää odottamaan sitä, tuleeko korjausliikettä ja ovatko nopean hintamuutoksen aiheuttaneet taustatekijät arvioitu oikein”, viljakaupan myyntijohtaja Antti Korpinen K-maataloudesta sanoo.
”Sään aiheuttamat muutokset ovat nopeita molempiin suuntiin. Kun muutokset siirtyvät fyysiseen markkinaan, myös Suomen hinnat muuttuvat.”
Koska Suomessa tuotetaan vehnää yli oman tarpeen, hinta on yleensä Keski-Eurooppaa alempi, viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi Fazer Myllystä toteaa.
”Suomen hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Kysyntä ja tarjonta vaikuttavat kulloinkin olemassa olevaan hintatasoon. Suomi on vehnän nettoviejä, joten hinnat ovat usein esimerkiksi Keski-Euroopan satamahintoja alemmat.”
Kotimaan sato-odotukset ovat viljanostajilla tällä hetkellä keskimääräiset tai hiukan sen alle.
”Satonäkymät vaikuttavat keskimääräisiltä, alueelliset ja lohkokohtaiset erot ovat suuria”, Korpinen sanoo.
”Myöhäisten lajikkeiden sadon laadun ratkaisee kasvukauden lopun sää. Hyväkuntoisten lohkojen kasvinsuojeluun, muun muassa laontorjuntaan, kannattaa panostaa, kun puinnit viivästyvät siitä, mihin viime vuosina on totuttu.”
”Syysvehnän ja rukiin kasvustot näyttävät hyviltä ja hyvä hehtaarisato on odotettavissa”, Hirvi toteaa.
”Kevätvehnän ja kauran kylvöajankohdissa on suuria eroja, myöhäinen kylvöaika toki lisää laaturiskiä. Kokonaisuutena satonäkymät ovat vielä keskimääräiset tai hieman alle pitkän ajan keskiarvon.”
Viljelijät pelkäävät viljan varmuusvarastojen puolittamisen sotkevan markkinoita.
Hirvi arvioi, että vaikutusta ei ole. ”Kun otetaan kokonaisvehnäala huomioon, vehnän kokonaissato tulee olemaan sen verran suuri, että varmuusvarastojen alentamisella tuskin tulee olemaan suurta vaikutusta markkinaan.”
Korpinen arvioi varmuusvarastojen vaikuttavan jonkin verran ostajien suunnitelmiin.
”Myllyvehnää käyttävät tahot ottavat varmastikin tämän viljan mahdollisen markkinoille tulon huomioon alkaneen satokauden suunnittelussa.”
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
