Viritetty kuivuri säästää öljyä hukkalämpöä hyödyntämällä
Lämpöpumppu pantiin konttiin (grafiikassa numero 6), jotta se olisi hyödynnettävissä toisaalla, kun kuivaussesonki päättyy, selittää Petri Vuori. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoIITTI (MT)
Kuivuri jylisee kuulaana syysaamuna mäentöyrään päällä. Näky on hyvin tavallinen tähän aikaan vuodesta, mutta tämä kuivuri on erilainen.
Sen ympärillä on erilaisia lisärakennelmia ja tyytyväinen miesjoukko. Tyytyväisyydellä on syynsä: kuivuri nielee yhden syksyn kokemuksen perusteella vain puolet tavanomaisesta öljymäärästä.
Muutaman eri kehitysversion jälkeen teknologia alkaa olla valmista, uskoo Petri Vuori Calefa Oy:stä.
Hollolalainen Calefa on kehitellyt kuivurin hukkalämmön hyödyntämistä nelisen vuotta yhteistyössä iittiläisten viljelijöiden Markku, Marko ja Petri Ronimuksen kanssa.
Kuivaus on viljatilan suurimpia energiasyöppöjä. Suomessa keskimäärin puolet viljan viljelyyn tarvittavasta polttoöljystä kuluu kuivurissa.
”On ihan kaameaa, kun kuivurin lämmöstä puolet menee hukkaan. Se oli juuri kaikkein pahin vuosi, kun tätä ruvettiin miettimään”, vanha isäntä Markku Ronimus muistelee muutaman vuoden takaista öljyn hintapiikkiä.
Markku on siirtynyt projektin aikana eläkkeelle. Pojat Marko ja Petri viljelevät maatiloja tahoillaan, kuivuri on yhteinen.
Calefan laitteisto puhdistaa aluksi kuivurista poistuvan noin 30-asteisen ilman. Sen sisältämä lämpö otetaan talteen ja syötetään dieselkäyttöiselle lämpöpumpulle. Lämpöpumppu hyödyntää poistoilman sisältämän energian ja syöttää kuivuriin lämmintä ilmaa.
Viljankuivauksen huono hyötysuhde on ollut jo pitkään tiedossa. Lämpöpumppukaan ei ole aivan uusi keksintö. Miksi tätä ei ole tehty ennen?
Vuoren mukaan kuivurin hukkalämmön hyödyntämisen pullonkaula on ollut likainen poistoilma. Viljasta lähtevä muju tukkii lämmönvaihtimen, ellei ilmaa puhdisteta. Puhdistuksessa lämpöä ei kuitenkaan saisi hukata.
”Tuotteen nimi on Mahoton”, Vuori naureskelee.
Seuraava pulma oli energian saanti lämpöpumppuun. Suuren kuivurin tehoja varten olisi pitänyt hankkia järeä sähköliittymä.
Kun kuivuria tarvitaan vain kuukauden ajan vuodesta, olisivat liittymän kustannukset nousseet kohtuuttomiksi.
Ratkaisuksi Calefa kehitti dieselillä käyvän lämpöpumpun. Senkin hukkalämpö saadaan talteen.
Lopulta lämpöpumppu keksittiin vielä laittaa konttiin. Siten se on liikuteltavissa ja hyödynnettävissä muuhun lämmityskäyttöön viljankuivauskauden ulkopuolella.
”Kyllä tässä on ihan uuttakin jouduttu kehittämään. Vireillä on myös patenttihakemuksia”, Vuori kertoo.
”Tällaisella tilalla takaisinmaksuaika voi olla 4–5 vuotta”, hän arvioi.
Investoinnin kannattavuus on joka tilalla erilainen. Siihen vaikuttavat myös viljan kosteus sekä öljyn hinta.
Tämän syksyn kokemuksen perusteella öljyä säästyy noin puolet perinteiseen tapaan verrattuna. Se merkitsee 15 000–20 000 litraa vähemmän.
Rypsiä kuivattiin pelkän lämpöpumpun voimin kuivurin öljypoltin sammutettuna.
Silloin ulkoilman pitää olla lämmintä, lokakuun pakkasaamuna sama temppu ei onnistu.
Calefa on kehittänyt teknologiaa täysin yksityisellä rahalla. Laitteistossa on kymmeniä antureita.
Mittaustiedot lähtevät verkkoyhteydellä automaattisesti Calefan tutkittavaksi Hollolaan.
”Sipilän hallitus lupaili 300 miljoonaa euroa cleantech-investointeihin. Toivottavasti osa löytyisi maanviljelijöille. Tällä voitaisiin vähentää fossiilisen energian käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä.”
Henrik Schäfer
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
