Valvonnan kehittämisellä voisilisätä luomun kiinnostavuutta
Luomutiloilla tuotevirtojen kirjanpito työllistää. Työtä helpottavat tekniikka ja laitteet, kuten esimerkiksi vaaka apevaunussa, sanoo luomukarjatilan isäntä Jyrki Kuikka. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoPOLVIJÄRVI (MT)
Mitä kauempana luomuvalvontaa tekevät tarkastajat ovat maataloustuottajan arjesta, sitä jäykemmäksi ja hankalammaksi valvonta muuttuu, pohtii Haukiniemen luomukarjatilan isäntä Jyrki Kuikka.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysmies on esittänyt, että maataloustuotannon luomuvalvonta joko siirretään elykeskuksilta Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hoidettavaksi tai yksityistetään.
Evira ei kuulosta Kuikan mielestä hyvältä vaihtoehdolta viraston byrokraattisuuden takia. ”Vaikea sanoa, olisiko yksityinen parempi.”
Luomuvalvonta hoituu Pohjois-Karjalassa kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. ”Järjestelmä on toki kallis viljelijän näkökulmasta, mutta tarkastajat ovat hyvät”, sanoo Kuikka.
Hänen 60 emolehmän tila maksaa luomuvalvonnasta vuodessa noin 1 000 euroa. ”En haluaisi rahoittaa valvontamaksuilla raskasta byrokratiakoneistoa.”
Kuikka kyseenalaistaa tarpeen tehdä tarkastus joka vuosi. ”Jos olot tilalla eivät muutu, tuntuu tarkastuksen tekeminen rutiininomaisesti joka vuosi tarpeettomalta.”
Kuikka aloitti viljelijän uransa vuonna 1993. Silloin tilalla oli 25 lehmän parsinavetta. Viiden vuoden päästä siirryttiin luomuun.
”Tein laskelmia ja totesin, että tuotokset eivät tavanomaisessa tuotannossa nousseet. Olisi pitänyt lisätä ruokintaa, mikä olisi lisännyt kustannuksia ja heikentänyt kannattavuutta”, Kuikka kertoo.
Päätös siirtyä luomuun oli loppujen lopuksi helppo Kuikan ja tilan emännän Reetta Kuikan mielestä. Päätös luopua lypsykarjasta ja keksiä lehmien tilalle vaihtoehto oli paljon vaikeampi.
Ensimmäiset emolehmät muuttivat tilalle vuonna 2002. Kaksi vuotta elettiin rankkaa aikaa, kun oli sekä emolehmiä että lypsykarja, muistelevat Kuikat.
”Uskoimme luomun nousuun ja alusta asti oli myös selvää, että haluamme tehdä karjan jalostustyötä. Hitaasti mutta varmasti tässä on menty eteenpäin”, sanoo Jyrki Kuikka.
Vielä tällä hetkellä 90 prosenttia tilalta myydyistä eläimistä menee tavanomaiseen tuotantoon. ”Kunhan luomutuotanto edelleen jatkaa kasvuaan, tilanne muuttuu”, uskoo Kuikka.
Haukiniemen tilan pihatto on mitoitettu 60 emolehmälle, laajennussuunnitelmia ei ole. Noin kolmannes tilan lihantuotannosta myydään suoramyyntinä.
SARI PENTTINEN
Noin kymmenesosa Egyptistä ja Italiasta tulevista tuotteista ei lupauksista huolimatta ollut luomua. saksalaisselvitys
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
