Tämä ala on kylvetty toukokuun yhdeksäntenä päivänä. Hehtaarikohtainen siemenmäärä on 275 kiloa, Esa Similä kertoo. Kuva: Johannes Tervo
"Kevytmuokatut ja suorakylvetyt alat kärsivät sateista eniten" – Laihialla kylvökausi venähti kuukaudeksi
MT kysyi Esa Similän kevättyökuulumiset kuukausi sitten. Nyt on aika päivittää tämän vetisen kasvukauden tilanne. Miten kasvustot varttuvat Laihialla?
Esa Similä tarkasti kaksitahoisen Vanille-mallasohran kasvutilanteen viime sunnuntaina Laihian Kumaalassa. ”Aivan hyvän näköistä." Kuva: Johannes Tervo"Kylvöt valmistuivat vasta kesäkuun neljäntenä päivänä", Esa Similä kertoo.
Similä aloitti äestykset toukokuun toisena päivänä. Ensimmäiset alat hän kylvi toukokuun neljäntenä päivänä.
Kylvökausi venähti kuukaudeksi sateiden vuoksi.
”Vielä 15.5. kylvin yhden alan, mutta sitten tuli stoppi: peltotyöt keskeytyivät kymmeneksi päiväksi. Viikossa satoi yhteensä 70 millimetriä. Sen jälkeen oli odoteltava muutama päivä ennen kuin pelloille oli asiaa.”
Laihialla päästiin silti helpolla, Similä sanoo.
”Lounais- ja Etelä-Suomessa on satanut paljon rankemmin. Siellähän on eletty ja eletään aivan poikkeusoloja.”
Laihian korkeudella kasvustot ovat tällä hetkellä varsin elinvoimaisia, MTK:n peltokasvivaliokuntaa johtava Similä kertoo.
"Pellot näyttävät oikein friskaantuneilta."
Similän hienohietamaat imaisivat kakistelematta 30 millimetrin sademäärän, joka kasteli Laihiaa viime lauantaina.
Siemen erottuu vielä mallasohran juuristosta. Kuva: Johannes TervoKevytmuokatut ja suorakylvetyt alat kärsivät sateista eniten, Similä sanoo omien peltojensa tilanteesta.
”Perinteinen kyntö on konsteista varmin, kun säät muuttuvat ongelmallisiksi. Kyntöpelto imee ja haihduttaa vettä tehokkaasti.”
Sänget ja suorakylvösysteemit toimivat, kun olosuhteet ovat täydelliset, Similä sanoo.
Hän kertoo, että muutamat ennen sateita äestetyt alat ovat kuorettuneet pahoin.
”Joissakin paikoissa ohra tulee läpi vain halkeamapaikoista.”
Silti tilanne on nyt kohtuullisen hyvä, ja viljelijän tunnelma toiveikas.
”Pahempaa pelkäsin sateiden aikana. Ajattelin, että kaikki pellot kuorettuvat.”
Rikat intoituivat kasvamaan pitkän sadejakson aikana. Rikkaruoho-ongelmakin on pahin kevytmuokatuilla lohkoilla.
”Ruiskutukset piti aloittaa kauhealla hädällä kesäkuun alussa samaan aikaan, kun vielä lopettelin kylvöjä. Ahkerasti tässä on ruiskutettu, kaikki vehnät ja ohristakin suunnilleen puolet.”
”Tämä ala on sen verran multainen, että pelto ei ehtinyt kuorettua ennen kuin ohra oli jo tullut pintaan", Esa Similä sanoo. Kuva: Johannes TervoUudelleenkylvöihin ei Kyrönmaalla ole tarvinnut ryhtyä, Similä kertoo.
Tilanne on toinen herkästi tulvivan Lapuanjoen liepeillä.
”Lapualla, Härmissä ja Kauhavalla on peltoja kylvetty uusiksi.”
Similän mallasohra-ala on tänä kasvukautena sata hehtaaria. Vehnää on 45, rypsiä 25, rehuhernettä 20 ja ruokahernettä 15 hehtaaria.
”Ensimmäiset herneet kylvin toukokuun neljäntenä päivänä. Ne alat jäivät harvaksi, läheskään kaikki eivät nousseet pintaan.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
