
Belgia tarvitsee tiloilleen 20 000 kausityöntekijää, silti useita satoja työntekijöitä käännytetty lentokentältä takaisin kotimaahansa: "Komission suosituksia on vahvistettava"
Tiloilla on nyt puolet tarvitsemastaan kausityövoimasta, Belgian tuottajajärjestö kertoo. Koronaviruksen vaikutukset ovat osuneet kukkien ja perunoiden kysyntään.
Puolalainen Piotu Fraczek työskentelee ensimmäistä kertaa Belgiassa. Hän nostaa valmiita parsoja maasta tarkalla tekniikalla. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESBelgialaisella parsatilalla on menossa kiireinen sesonki. Eric Schoetersin tilalta on noussut viimeisten viikkojen aikana parsaa runsaat 350 kiloa päivässä. Kun keli on suotuisa, parsat kasvavat päivän aikana jopa kymmenen senttimetriä.
Schoeters on ollut tänä vuonna onnekas: hän on saanut koronavirusrajoituksista huolimatta pelloilleen kolme kausiyöntekijää. Parsankorjuussa työskentelee kaksi puolalaista ja yksi eritrealainen.
”Kaksi työntekijää Ukrainasta jätti tulematta. Mutta nyt asiat ovat hyvin ja koko sato saadaan kyllä pelloilta kerättyä”, hän kertoo.
”Jokainen parsa pitää nyppiä yksitellen maasta, joten työntekijöitä tarvitaan.”
Schoetersin perhetilan parsat päätyvät perinteisesti ravintoloihin – tätä vuotta lukuun ottamatta. Ravintoloiden sulkeuduttua kysynnän heikkenemistä paikkaavat kuitenkin yksittäiset ostajat, jotka ajavat tilalle hakemaan tuoretta parsaa.
Yksityisen henkilöiden myynnit ovat kolminkertaistuneet aiempiin vuosiin verrattuna, Schoeters sanoo.
”Kun kuulimme koronaviruksesta ensimmäisen kerran keväällä, luulimme, että sesonki menisi kokonaan penkin alle. Olen iloinen, että parsan hinta on pysynyt normaalina ja kauppa käy.”
Eritrealainen Tesfalem Brhane on hakenut turvapaikkaa Belgiasta. Hän on koulutukseltaan sähköasentaja ja opiskelee hollantia. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESBelgiaan pyrkineet kausityöntekijät ovat kohdanneet matkallaan monia ongelmia. Unkarin suljettua rajansa muun muassa Romaniasta tulleiden matka on tyssännyt lyhyeen.
Naapurimaassa Hollannissa tilanne on Belgiaa parempi.
”Hollantiin saapuu kausityöntekijöitä ongelmitta lentäen. Myös Saksan ja Puolan välillä työntekijät liikkuvat yhteisen sopimuksen ansiosta”, Belgian hollanninkielisen tuottajajärjestön Boerenbondin tiedottaja Venessa Saenen kertoo.
Euroopan komissio on suositellut, että kriittisten alojen työntekijöiden pitäisi saada liikkua maasta toiseen. EU-maiden kesken on kuitenkin ollut erimielisyyttä siitä, lasketaanko maataloustyöntekijät kriittiseksi työvoimaksi esimerkiksi terveydenhoitoalan rinnalla.
Tuloksena on se, että osa jäsenmaista päästää ruuantuotannon parissa työskentelevät liikkumaan Euroopan sisällä, osa taas ei.
Belgiaan aikoneita kausityöntekijöitä on käännytetty lentokentältä viimeisen kuukauden aikana useita satoja. Saenen pitää tätä hyvin harmillisena, ja sanoo, että komission ohjeistus pitäisi saada paremmin käytäntöön.
”Onneksi Belgian hallitus on pidentänyt kausityöntekijöiden työlupia. Ne, jotka saivat aiemmin viipyä 65 päivää, saavat jäädä maahan nyt 130 päiväksi.”
Tavallisesti Belgian kausityöstä 95 prosenttia nojautuu ulkomaiseen työvoimaan. Tänä vuonna ulkomaisen työvoiman puutetta on paikattu kotimaan vapaaehtoisilla. Silti työvoimaa tarvittaisiin kevääksi ja kesäksi vähintään 15 000 henkilöä lisää.
”Kun rajoituksia aletaan purkaa, osa lomautetuista työntekijöistä palaa töihin. Kausityövoiman tarve nousee vielä 20 000:een”, Saenen uskoo.
Belgian Olmenissa asuva parsanviljelijä Eric Schoeters on tyytyväinen Belgian hallituksen päätökseen pidentää työskentelylupia. ”Kun työt minun tilallani päättyvät, he jatkavat muualle.” Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESKoronaviruspandemia on vaikuttanut Belgiassa eniten kukkien tuotantoon. Kukkien viljelijät ovat menettäneet niin kotimaisen kuin ulkomaisen markkinansa, ja noin 80 prosenttia kysynnästä on sulanut tuhkana tuuleen.
Toinen merkittävä kärsijä on perunasektori.
”Sata kiloa perunaa maksaa yhden euron, mikä on historiallisen alhainen hinta”, Saenen harmittelee
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


