Lypsykarjan hedelmällisyyttä kannattaa seurata jatkuvasti
JYVÄSKYLÄ (MT)
Lypsykarjan hedelmällisyyden hallinta vaati työtä, aikaa ja taitoa. Tuloksia pitää seurata koko ajan, jotta ongelmat huomattaisiin ja osattaisiin löytää niihin ratkaisut.
Keinosiemennystä käytettäessä ihmisen pitäisi pystyä määrittämään lehmän kolmen viikon kiimakierrosta se lyhyt hetki, jolloin eläimellä on mahdollisuus tiinehtyä. Määrittämistä helpottamaan on kehitetty menetelmiä ja laitteita. Niitä esiteltiin Faban seminaarissa Jyväskylässä keskiviikkona ja torstaina.
Faban eläinlääkärin Seija Vahtialan mielestä siemennys- ja terveyskortit ovat tärkeitä dokumentteja eläinten hedelmällisyyden seurannassa. Mikäli lähes kaikki eläimet tiinehtyvät 1.–3. siemennyksellä ja vain muutama yksilö tarvitsee useampia siemennyksiä, ongelma on yksilöissä, ei koko karjassa.
Uusimisten lisääntyessä äkillisesti kyseessä on hedelmällisyysongelma.
Seminologipalveluita käytettäessä siemennystiedot tallentuvat lähes ajantasaisesti. Toimilupatiloilla tallennukset ovat karjanhoitajien vastuulla.
Puutteet ruokinnassa aiheuttavat kiimattomuutta tai huonosti näkyviä kiimoja. Sorkkavaivaisilla lehmillä on lähes 60 prosenttia heikompi uusimattomuusprosentti aloitussiemennykseen ja yli kaksinkertainan todennäköisyys rakkulavaivaan kuin tervesorkkaisilla.
Normaalisti korkeintaan viisi prosenttia tiineyksistä päätyy luomiseen. Parinkymmenen lehmän karjassa tämä tarkoittaa keskimäärin yhtä luomista vuodessa, Vahtiala selvensi.
Mikäli luomisia on tätä enemmän, syy kannattaa selvittää. Kunnaneläinlääkäri ottaa tarvittaessa luoneista emistä näytteet maksuttomaan brusellaseurantaan. Pitemmälle menevät verinäytetutkimukset ovat maksullisia ja ne tekee Evira Helsingissä.
Poikimisen jälkeinen negatiivinen energiatase on merkittävien lehmien hedelmällisyyttä heikentävä tekijä, MTT:n erikoistutkija Jaana Peippo totesi.
Varsinkaan maidontuotannon alkuvaiheessa lehmä ei pysty syömään niin paljon kuin se tarvitsisi. MTT tutkii parhaillaan 72 lypsylehmää kolmella eri dieetillä 16 viikkoa poikimisesta. Mukana on myös kansainvälisiä tutkimuslaitoksia.
Faban jalostuspäällikkö Anne-Mari Niemi totesi tilan karjakoon kasvun tuovan monia haasteita. Uuden navetan valmistuttua ei ole aikaa odottaa, että navetta täyttyy viiden vuoden kuluessa.
”Tuotostasosta riippumatta 24–25 kuukauden poikimaikä ja 12–12,5 kuukauden poikimaväli antavat parhaan taloudellisen tuloksen”, Niemi sanoi.
Niemen mielestä sukupuolilajitellun (spl) siemenen käyttö aloitetaan yleensä liian myöhään. Käyttöpäätöksestä lypsävään lehmään kuluu aikaa vähintään kolme vuotta.
Jos karjassa on hiehojen ja lehmien tiinehtymisongelmia, Niemi ei suosittele spl-siementä, ellei tilan rutiineja muuteta.
Itä-Suomen yliopiston opettaja Salla Ruuska kertoi maidon progesteronipitoisuuden analyysilaittesta. Nykyaikainen navettateknologia -hanke testasi kolme laitetta Maaningalla viime kesänä.
Kuuden lehmän 15 päivän peräkkäisistä maitonäytteistä eProCheck mittasi pienempiä ja Hormonost suurempia progesteronipitoisuuksia kuin meijerin analyysi. HealthyLAB noudatti meijerin tuloksia.
Kiimapäivät eProCheck ja HealtyLAB löysivät 86–93 prosentin tarkkuudella. Hormonost löysi vain harvat kiimat, mutta antoi vähiten vääriä hälytyksiä.
”Tilatason progesteronianalysaattorit ovat hyviä hedelmällisyyden hallinnan apuvälineitä, mutta eivät sovi systemaattisesti käytettäviksi kiimantarkkailuvälineiksi. Ne voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä hedelmällisyysongelmien selvittämisessä”, Ruuska päätteli.
Lypsykarjatilan emäntä Nina Lapatto Savitaipaleelta kehui Heatime-kiimanseurantajärjestelmää erittäin luotettavaksi. Järjestelmä asennettiin tilan nuorkarjanavettaan viime tammikuussa.
Järjestelmä kerää dataa eläimen liikkeistä ja hälyttää merkkivalolla aktiivisen eläimen havaittuaan. Laitteisto saa kiinni kiimattomat eläimet ja muut hedelmällisyysongelmaiset.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
