Opas lampaiden rakenteen arvosteluun auttaa tuottavien ja terveiden eläinten valinnassa – terävä säkä ja pihtikintut eivät pääse jatkoon

Pässikaritsojen rakennearvostelua Pelson vankilan lampolassa. Lammasasiantuntija Milla Sirviö arvostelee ja vankilan työnjohtaja Petri Väisänen kirjaa tulokset muistiin. Juha avustaa eläinten siirrossa. Kuva: Miska Puumala

Rakennearvosteluoppaan tehnyt Katariina Tuomainen (vas.) katselee keväistä pässikaritsaa. Apuna vangit Miro ja Juha. Kuva: Miska Puumala

Eläinaineksen kehittyminen paremmaksi edellyttää jalostuseläinten valinta huolella. Terverakenteiset eläimet voivat hyvin sekä ovat kestäviä ja tuottavia. Siksi niitä halutaan lammaskatraisiin jatkuvasti lisää.

Lammastilojen eläinvalintoja helpottaa tänä syksynä tuore rakennearvosteluopas, joka syntyi Katariina Tuomaisen opinnäytetyönä Savonia-ammattikorkeakoulussa. Työn toimeksiantaja oli ProAgria Etelä-Savo.

Erityisesti tilojen käyttöön suunnatussa oppaassa kuvaillaan selkeästi, millainen on lampaan tavoiteltava rakenne ja millaisia rakenneominaisuuksia ei toivota. Eläinten arviointia helpottaa opasta varten suunniteltu kuvitus.

Opas on julkaistu sähköisenä, ja se on ladattavissa tulostettavaksi Theseuksen kautta. "Opasta voi käyttää esimerkiksi jalostuseläinvalintojen työkaluna yhdessä tuotosseurantatulosten kanssa", Tuomainen toteaa.

Hän on laatinut oppaan sopimaan erityisesti suomalaiseen tuotantotapaan ja täällä kasvatettaville roduille. "Valmista tietoa löytyi aika vähän", Tuomainen mainitsee.

Itse Tuomainen on päässyt tekemään käytännön rakennearvostelua jo muun muassa työpaikallaan Pelson vankilan maatilalla, missä hän työskentelee yhtenä työjohtajista. Pelson geenipankkikatraan kaikki eläimet jalostusarvostellaan ennen eläinvalintojen tekemistä. Karitsat arvostellaan 90-150 päivän iässä.

Mukana arvostelemassa on aina myös ProAgrian lammasasiantuntija, joka muun muassa mittaa eläinten lihakkuuden ultraäänellä. Lammasasiantuntija Milla Sirviö kiittelee Tuomaisen laatimaa opasta selkeäksi. "Sillä pääsee varmasti hommaan kiinni."

Tuomainen itse arvioi, että kokeneille arvostelijoille opas on enemmän muistilista, mutta uusille aloittajille siitä löytyvät perusteet, joilla lähteä arvioimaan omien eläinten rakennetta.

Ainakin osa lampureista on rakennearvosteluoppaan jo löytänyt, sillä Tuomaisen sähköistä opinnäytetyötä on ladattu jo runsaat 160 kertaa.

Jalostuslampaiden markkinatilanne vaihtelee paljon. Viime vuosina kysyntä on ollut niukempaa, sillä lopettavia lammastiloja on ollut useita ja aloittavia vähemmän kuin vielä muutama vuosi aiemmin.

"Joku vuosi on myyty ehkä 60 eläintä jalostukseen, jonain vuonna vain kuusi", työnjohtaja Petri Väisänen kertoo.

Väisänen on työuransa aikana pitänyt Pelson katraassa tiukkaa linjaa väreistä. "Suosin aina puhdasta väriä, läsipäitä ei ole jätetty jatkoon, mutta silti sellaisia karitsoja edelleen välillä jostain putkahtaa."

Katraan jalostuksen yksi painopiste on selkä, sillä etenkin kainuunharmaksilla esiintyy terävää säkää. "Siinä on menty parempaan suuntaan, nyt on ollut aika leveitä selkiä", Sirviö mainitsee.

Väisänen on tarkka myös jaloista, pihtikintut karsiutuvat heti pois.

Kainuunharmaksilla jalostusvalintoja vaikeuttaa eläinaineksen niukka määrä. Pelson katras on vapaa lampailla esiintyvästä ihosairaus orfista, mikä rajoittaa mahdollisuuksia ostaa siitospässejä osalta lammastiloista. Kaikki lammastilat eivät myöskään kuulu vapaaehtoiseen maedi visna -seurantaan, kuten Pelso.

"Se on tosi harmi, sellaisillakin tiloilla olisi tosi hyviä eläimiä, mutta niitä ei voi tänne ostaa", Väisänen toteaa.