Monipuolinen tattari kärsii erikoisen maineesta

Tattarin kukinta alkaa yleensä heinäkuun puolivälissä. Kukkaterttuja muodostuu halloihin saakka, joten puintikypsässäkin kasvustossa voi olla kukkia. Tattarin siemeniä kutsutaan pähkylöiksi. 

Tattari lasketaan erikoiskasviksi, mutta olisiko aika karistaa erikoisen leima sen varrelta? Erilaisuuden korostaminen saattaa karkottaa niin viljelijät kuin kuluttajat, pohdittiin tattariaiheisessa seminaarissa tiistaina 20.3. Tampereella.

Koolla oli joukko viljelijöitä, tutkijoita, ravitsemuksen ammattilaisia ja jalostajia. Seminaaripäivän kuluessa he ottivat tattarin maineen, alhaiset keskisadot ja viljelyosaamisen monta kertaa esiin.

Tattarin viljelyala on Suomessa kasvanut pienin askelin. Hehtaarit ja keskisadot eivät kuitenkaan nykyisellään riitä, koska tattarin kysyntä on tarjontaa suurempaa, kertoi erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus Lukesta.

”Pelloilta olisi mahdollista korjata suurempi sato, kunhan kasvu ja kasvusto saataisiin tasaisemmaksi.”

Vilppulassa Pirkanmaalla sijaitseva Keskisen mylly on jauhanut kotimaista vuodesta 1995.

Toimitusjohtaja Markku Vitikainen kertoi seminaarilaisille myllyn haluavan uusia viljelijöitä ja lisää alaa, kunnes löytyy viisasten kivi, jolla olemassa olevalta alalta saadaan enemmän satoa.

"Ostamme tattaria niin paljon kuin tarjotaan. Sitä haluavat sekä kauppa että leipomot.”

Myllylaadulla on yksi ehdoton vaatimus: gluteenittomuus, Vitikainen painotti.

Laadusta ei tingitä piirun vertaa: ”Huonolaatuista tattaria voi ostaa ulkomailta.”

Keskisen myllyn jauhama tattari tulee Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnalta, jolla on noin 90 jäsentä.

Viime kesänä viljelysopimukset kattoivat noin tuhat hehtaaria. Ensi kesälle sopimuksia on tehty 400 hehtaarista. Toive on, että tuhat hehtaaria saadaan tänäkin vuonna kasaan.

Suomalaisella gluteenittomalla raaka-aineella saattaisi olla kysyntää myös ulkomailla, sillä tattariin on herätty muuallakin, Keskitalo kertoi Tampereella.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Euroopassa ja Venäjällä tattarialan vuosikymmenien alamäki on taittunut nousuun.

Vienti kiinnostaa muun muassa vain gluteenittomia leivonnaisia leipovaa Vuohelan Herkkua.

Yritykselle valmistuu ensi syksynä uusi 6 000 neliön leipomo Lahteen, kertoi leipomon myynnistä ja markkinoinnista vastaava Minna Niemi. Seitsemän miljoonan investoinnissa on otettu huomioon myös vienti.

”Parin vuoden sisään käynnistetään isompia haasteita muualle maailmaan.”

Gluteenittomuudella ei ulkomailla välttämättä menesty. ”Me lähdemme terveys edellä”, Niemi sanoi.

Tattarituotteiden osuus Vuohelan Herkun leipomuksista on noin puolet.

Viime vuonna tattarijauhoa kului 160 000 kiloa. Niemen mukaan yritys käyttää hinnasta riippumatta suomalaista tattaria niin kauan kuin sitä on saatavilla.

Jälleen esiin nousi suomalaisen tattarin laatu.

”Monet kilpailijat ottavat puolalaista, mutta laatu ei välttämättä ole puhdasta. Kotimaassa viljelty paljon laadukkaampaa”, Niemi sanoi.

Tampereen Teiskossa asuva Juha Kujanpää on viljellyt tattaria vuodesta 1995.

Häntä kiehtoo kasvin "vaativa vaatimattomuus". Tattari on kiitollinen viljeltävä, mutta haasteena on saada sadot nousuun.

Kurjat kasvuolot, kuten viime kesä, kurittavat tattaria siinä missä muitakin viljelyskasveja.

"Miksi viljellä ohraa, kauraa, ruista ja tuskailla niiden huonojen katetuottojen kanssa? Tattarin tappio jää pienemmäksi", Kujanpää ravisteli tattariseminaarin osallistujia Tampereella 20.3.

Hänen mielestään kannattaa laskea, onko järkeä viljellä vain varmuuden vuoksi jotain sellaista, mitä aina ennekin.

"Nouskaa apatiasta. Hypätkää urasta ja kokeilkaa jotain uutta – mutta kokeilkaa tosissanne."

Tattarinviljely kuten kaikki maatalous vaatii keskittymistä ja työntekoa, Kujanpää sanoi. "Muuten ei tule tulosta."

Vinkit tattarin viljelyyn

Siemeniä kylvetään 50–70 kiloa hehtaarille lämpimään maahan, koska hallanarka.

Tarvitsee vähän typpeä, maksimissaan 60 kiloa hehtaarille. Liika typpi aiheuttaa kasvuston rehevöitymistä mikä lisää lakoriskiä ja viivästyttää sadonmuodostusta.

Kykenee juurieritteiden avulla irrottamaan maahan sitoutunutta fosforia, joten lannoitefosforin tarve on vähäinen.

Onnistunut hyönteispölytys kasvattaa satoa jopa 30 prosenttia.

Lähde: Luke/Future crops