Lukijalta: Biojätteen kierrätystä ei pidä vaikeuttaa kielloilla
Kierrätyslaitoksilla on jo nyt käytössä tekniikkaa, jolla muovia ja muita epäpuhtauksia voidaan poistaa tehokkaasti prosessin eri vaiheissa, kirjoittaa johtava biokaasuasiantuntija Anna Virolainen-Hynnä. ”Liian yksityiskohtaiset kansalliset vaatimukset voivat pahimmillaan vähentää ravinteiden kierrätystä, lisätä jätteenpolttoa ja nostaa jätteenkäsittelyn kustannuksia.”
Biokaasun tuotannon yhteydessä syntynyttä mädätettä lastataan lietevaunuun pellolle levitystä varten. Kuvituskuva. Kuva: Sari GustafssonElina Tampio ja Sari Luostarinen esittävät mielipidekirjoituksessa (MT 2.9.) kaupoille laajempaa vastuuta biojätteiden purkamisesta pakkauksista.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kierrätyslannoitteiden pitää olla turvallisia ja laadukkaita. Sen sijaan on syytä keskustella siitä, millä keinoilla epäpuhtauksia vähennetään tehokkaimmin.
Muovia ja muita roskia päätyy biojätteeseen puutteellisen lajittelun seurauksena kaikissa syntylähteissä. Siksi syntypaikkalajittelua pitää parantaa niin kotitalouksissa, kaupoissa, ravintoloissa kuin teollisuudessakin.
Kauppojen ja elintarviketeollisuuden pakattujen biojätteiden purkaminen syntypaikalla tai niiden käsittelyn rajoittaminen kierrätyslaitoksissa ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa.
Kaupoissa ja teollisuudessa syntyy suuria määriä syötäväksi kelpaamattomia tuotteita.
Pakkausten erottelu voidaan tehdä keskitetysti ja koneellisesti joko nykyisissä biokaasu- ja kompostilaitoksissa tai erotteluun erikoistuneissa laitoksissa. Kierrätyslaitoksilla on jo nyt käytössä tekniikkaa, jolla muovia ja muita epäpuhtauksia voidaan poistaa tehokkaasti prosessin eri vaiheissa. Näin toimitaan myös muissa EU-maissa.
Kansallisen sääntelyn pitäisikin keskittyä siihen, kuinka puhdasta lopputuotteen on oltava, eikä määrätä, missä pakkaus on erotettava biojätteestä tai mitä teknologiaa laitoksen pitää käyttää.
Laitokset ja niiden tekniset ratkaisut ovat erilaisia. Liian yksityiskohtaiset kansalliset vaatimukset voivat pahimmillaan vähentää ravinteiden kierrätystä, lisätä jätteenpolttoa ja nostaa jätteenkäsittelyn kustannuksia.
Samalla tarvitaan lisää tutkimusta ja parempia mahdollisuuksia kierrätyslannoitteiden kaupallistamiseen. Myös biojätteen keräyksessä käytettävien pussien pitäisi olla aidosti kompostoituvia ja soveltua kierrätyslaitosten prosesseihin. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota muovin käytön vähentämiseen elintarvikepakkauksissa.
Suomen ei myöskään kannata rakentaa sääntelyä irrallaan EU sisämarkkinoista. Jos biojäte-erien kierrättäminen Suomessa vaikeutuu, suuret erät voidaan viedä käsiteltäväksi muihin EU-maihin. Samaan aikaan Suomeen voidaan tuoda CE-merkittyjä kierrätyslannoitteita muualta EU:sta. Kansallinen lisäsääntely ei silloin vähennä ongelmaa.
Tavoitteen pitää olla mahdollisimman puhdas ja turvallinen kierrätyslannoite sekä ravinteiden tehokas kierto. Sääntelyn pitää ohjata tähän lopputulokseen – ei estää toimivia kierrätysratkaisuja.
Anna Virolainen-Hynnä
johtava biokaasuasiantuntija
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
