Kevätvehnän laatu kesti korjuun viivästymisen
Kasvukausi oli myöhässä, viileä ja sateinen. Puintien venyminen ei kuitenkaan laskenut leipäviljan sakolukua merkittävästi, Evira ja Tike toteavat yhteenvedossaan.
Vaikka suurin osa kevätvehnästä puitiin vasta syyskuun puolivälin jälkeen, sen keskimääräinen sakoluku on hyvä, eilen torstaina julkaistussa ennakkoarviossa todetaan.
Kaikkien viljalajien valkuaispitoisuudet jäivät kuitenkin keskimääräistä matalammiksi. Kun kaikki laatutekijät otetaan huomioon, vehnäsadosta runsas puolet kelpaa leipäviljaksi.
Alueellista vaihtelua on tänä vuonna paljon. Osa siitä johtuu lajikevalinnasta, Tike toteaa tiedotteessaan.
Kaakkois-Suomen kevätvehnäsadosta vain kolmannes yltää leivontalaatuun. Varsinais-Suomessa osuus on 38 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 50 prosenttia, Satakunnassa 61, Hämeessä ja Uudellamaalla 70 prosenttia ja Pirkanmaalla sekä Pohjanmaalla lähes 90 prosenttia.
Ruisomavaraisuudesta saadaan tänäkin talvena vain haaveilla. Ruista korjattiin 66 miljoonaa kiloa, kun vuotuinen tarve on sadan miljoonan kilon luokkaa.
Sadon laatu on hyvä: 86 prosenttia rukiista on hehtolitrapainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan 120.
Ennakkotilaston mukaan viljasato on samansuuruinen kuin vuosi sitten, 3,7 miljardia kiloa.
Viljalajien välillä tapahtui muutoksia. Leipäviljojen sato pieneni vajaan kymmenyksen, rehuviljojen sato kasvoi noin neljä prosenttia.
Satovahingot verottivat suhteellisesti eniten rypsiä, hernettä ja perunaa.
Syysvehnän satovahingot jäivät pieniksi, mutta kevätvehnän kylvöalasta on ilmoitettu tuhoutuneen täysin noin neljä prosenttia.
Mallasohrasadosta 72 prosenttia täyttää mallasteollisuuden lajittelu- ja valkuaisvaatimukset.
Positiivista ovat matala valkuaispitoisuus ja suuri jyväkoko. Poikkeuksellinen kasvukausi on kuitenkin voinut huonontaa itävyyttä ja lisätä homeiden määrää.
Rehuohrasadosta 71 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 64 kiloa, kun vuotta aiemmin osuus oli vain 38 prosenttia.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on korkein yli viiteentoista vuoteen. Jyväkoko on hyvä, mutta valkuaispitoisuus on edellisiä vuosia matalampi.
Eilen julkistettuun tilastoon on yhdistetty maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken satotilaston ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatuseurannan tiedot.
Satomäärät on kerätty verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla noin 3 800 viljelijältä.
Eviran viljan laatuseurannassa on mukana noin 400 tilan viljanäytteet.
Lopullisiin tietoihin perustuva satotilasto ja laatutaulukko julkaistaan 14. helmikuuta.
SATU LEHTONEN
Tarkemmat tiedot osoitteessa www.maataloustilastot.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
