Syysohra selvisi kuivuudesta Salossa: "Kaikkea uutta pitää ainakin kokeilla"


Tiina Saarinen olisi tänä vuonna tyytyväinen 5 000 kilon hehtaarisatoon syysohrasta. Juhannusviikolla näytti kohtuullisen hyvältä. Ohra menee rehuksi tilan lihasioille. Kuva: Markku Pulkkinen

Hybridisyysohra Wootan muodostaa ison tähkän. Keskisato koeruuduilla on ollut noin 7 000 kiloa hehtaarilla. Kuva: Markku Pulkkinen

Maatalousyrittäjä Tiina Saarinen on suhteellisen tyytyväinen Wootan-syysohrakasvustoonsa, vaikka lohko on saanut vettä vain 30 milliä vappuna ja 8 milliä juhannusviikon alussa.

"Kuivuuteen nähden kasvusto näyttää hyvältä. Vielä voisi odottaa ehkä 5 000 kilon hehtaarisatoa", Saarinen arvelee.

Syysohraa kasvaa nyt ensimmäistä kertaa Saarisen pelloilla. Ajatuksen syysohran viljelyyn Saarinen sai internetistä lukemastaan jutusta. Siemenen hän hankki jo vuonna 2016, mutta silloin syksyn sateet estivät kylvöaikeet.

"Kaikkea uutta pitää ainakin kokeilla", Saarinen nauraa.

Kokeilu osui sopivaan ajankohtaan, sillä keväällä kylvetyt rehuohrat ovat Saarisen mukaan kärsineet pahasti kuivuudesta ja kasvustot ovat jääneet harvoiksi.

Saarinen kylvi hybridisyysohran 18. elokuuta, mikä on syysohran kylvölle optimiaika. Esikasvina viiden hehtaarin savilohkolla oli herne ja muokkaustapana kyntö ja äestys. Typpeä ohra sai kylvön yhteydessä 27 kiloa hehtaarille. Siemenmääräksi hybridiohralla riitti 92 kiloa hehtaarille. Verollinen siemenkustannus oli noin kaksi euroa kilolta, jota Saarinen ei pidä lainkaan kohtuuttomana.

Syyskuussa hän ajoi ohralle rikkakasviaineen ja kasvunsääteen, jonka tarkoitus on vahvistaa juuristoa. Lokakuussa oraat saivat vielä mangaanilannoitteen.

Ohra kesti hyvin runsaat syyssateet, vaikka oraat olivatkin lohkon alapäässä välillä kokonaan veden alla. Talvehtiminenkin sujui hyvin 15 sentin lumipeitteen alla. Lohko viettää etelään päin, joten lämpötilan suhteen kasvuolot ovat erinomaiset.


Ensimmäisen lannoituksen Saarinen teki huhtikuun puolessa välissä, jolloin hän levitti 100 kiloa rakeista NK 2 -lannoitetta hehtaarille. Huhtikuun viimeisenä päivänä kasvusto sai 340 kiloa seleenillä terästettyä hivensalpietaria. Kevätlannoituksissa meni typpeä peltoon yhteensä 115 kiloa hehtaarille. Kolmannenkin lannoituksen Saarinen vielä teki, mutta lannoiterakeet eivät kuivuuden vuoksi sulaneet peltoon.

Ruoste on kasvitaudeista ainoa, joka saattaa kurittaa syysohraa. Pellolla alkukesällä vieraillut asiantuntija arvioi, että ruostetta oli jonkin verran. Saarinen ajoikin tautientorjunta-aineen kertaalleen kasvustoon.

"Käyn katsomassa ruostetilanteen joka päivä. Ajan tautiaineen toiseen kertaan, jos tarvetta ilmenee."

Saarinen pyrkii kylvämään joka vuosi vähintään neljänneksen 92 hehtaarin peltoalastaan syyskasveille. Hän on viljellyt syysohran lisäksi syysrapsia, syysvehnää ja ruista. Kevätkasveista hän viljelee sokerijuurikasta, rypsiä, härkäpapua, vehnää ja ohraa.

"Syyskasvit tasaavat hyvin puintikauden kiireitä", hän perustelee.

Tänä vuonna syysohran lisäksi Binntto-ruis on kasvanut hyvin, mutta syysvehniin Saarinen ei ole tyytyväinen. Niiden kylvö venyi liian myöhäiseksi, syyskuun viimeisille päiville.

"Jos puinnit sujuvat hyvin, kylvän syysohraa tänäkin vuonna", Saarinen suunnittelee.

Saarisen kasvuohjelma syysohralle

Lajike Wootan-hybridisyysohra.

Esikasvina herne.

Kyntö ja äestys.

Kylvö 18.8., siemenmäärä 92 kg/ha.

Kylvölannoitus: 100 kg/ha hivensalpietari (typpeä 27 kg/ha).

Moddus Evo + Buctril -kasvunsääde-rikkakasviruiskutus 11.9.

Mantrac Pro + Proline -mangaanilannoitus 23.10.

1. kevätlannoitus 15.4: 100 kg/ha NK 2 (typpeä 22 kg/ha).

2. kevätlannoitus 30.4: 344 kg/ha hivensalpietari (typpeä 92 kg/ha).

3. kevätlannoitus, joka ei kuivuuden vuoksi sulanut.

Zenith-tautiruiskutus 17.5.

2. tautiruiskutus tarpeen vaatiessa kesällä.