Innokas yrittäjäperhe kauppaa saksalaisille näiden omaa alkuperäisviljaa – vatsan kautta
”Kun saksalainen maistaa tätä, hän ihastuu!” Simo Larmo sanoo spelttipuurostaan.
Mylläri Carita Koivisto ja Larmojen koko perhe on valjastettu speltin tekemiseen ja myymiseen. Tuotannosta vastaa Simo, ruokareseptien kehittelystä vaimo Riina ja mukana kulkee jo sukutilan kuudeskin polvi: Fiia ja Fiona.Saksan Grüne Wocheen on lähdössä sellaisiakin yrittäjiä, joilla kansainvälinen kokemus on vielä vähäistä.
Tai miten sen nyt ottaa.
Birkkalan tila on saanut spelttinsä jättimäisen verkkokaupan Amazonin valikoimiin vuonna 2017, ensimmäiset jauho- ja ryynilastit lähtivät Aasian ja Lähi-idän suuntaan Israeliin hiljattain.
”Nyt jännitetään, päästäänkö vakkaritoimijaksi. Se avaa ihan uskomattomia kuvioita. Jos me saadaan luukku auki, imussa voi päästä muitakin toimijoita ja toisaalta voimme lisätä raaka-aineostoja täällä Suomessa.”
Näin kertovat Birkkalan tilan yrittäjät Simo ja Riina Larmo, jotka ostavat spelttiä eteläisestä Suomesta puolentusinalta tilalta.
”Tähtäimessä Berliinin-messuilla eivät ole vain saksalaiset kuluttajat, vaan myös keskieurooppalaiset sisäänostajat ja kivijalkaliikkeet”, Simo Larmo sanoo.
Itsevarmuutta ei puutu. Birkkalan speltin siemenkanta on saksalaista sukujuurta, mutta Simo Larmo aikoo myydä sen takaisin saksalaisille – vatsan kautta. Terveellisyys, pohjoismainen puhtaus ja yötön yö eivät kuitenkaan ratkaise.
”Maku – ehdottomasti maku. Tätä kun saksalainen maistaa, hän ihastuu!” Larmo kehaisee spelttihelmipuuroaan. Suomessa maistiaisannokset tehdään yleensä etukäteen valmiiksi, mutta nyt kokkaukset jäävät messuosastolle.
”Speltti on Saksassa tunnettu viljalajike, ja me tiedämme, mitä teemme.”
Tärkeää on myös luomu. ”Se on aikamoinen taikasana maailmalla. Suomi ja Eurooppa hahmotetaan vielä jotenkin, mutta vasta luomustandardilla alkaa tapahtua.”
Tuotteita on seitsemää sorttia erilaisista jauhoista hiutaleisiin ja suurimoihin. Ne on jauhettu tanskalaisvalmisteisella kivimyllyllä.
”Seuraavat vuodet ovat sitä, että pyöritään ulkomaisilla messuilla. Haluamme nostaa volyymiä ja pystymme nykyisten investointien jälkeen siihen ja voimme vielä tuplata sen.”
Se tarkoittaa jo miljoonaa kiloa.
Ihan yhtä hienoa olisi, jos Amazon avaisi verkkokauppavarastonsa vaikka Ruotsissa, sillä kuljetukset lyhenisivät ja pohjoismaisia kanavia avautuisi, puuhakas pariskunta visioi.
Paikalla Saksassa on omalla toiminimellään markkinoita haisteleva ja kontakteja avaava vientipäällikkö.
Korvaamatonta on tietenkin MTK:n, Food from Finland -verkoston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yritysryhmähankkeen järjestämät ostajatilaisuudet ja asiantuntija-apu. Käytännön työtä tekee koko messuviikon Larmon perhe.
”MTK:n lähtö mukaan messuille tuli kuin puun takaa. Ajattelimme heti, että ryhmäimussa kannattaa olla mukana.”
Samalla porukalla on pidetty etukäteen kokouksia ja jaettu jännitystä ja odotuksia.
Simo Larmo arvioi messupanostuksen olevan kaikkiaan noin kymppitonnin luokkaa. Se käsittää matkat, majoitukset, maistatukset ja esitteet sekä pari palkattua henkilöä messuille ja messuosaston vuokran.
”Saksan messuja varten on käännetty verkkosivut ja reseptejä sekä tehty esite. Eiköhän me joku Facebook-kampanjakin tehdä niin kuin Aasiassakin.”
”Nyt päästään niin eri tavalla asiakkaisiin kiinni kuin jos olisi lähdetty vientiin viisi tai kymmenen vuotta sitten. Voi heti laittaa reseptin ja kuvia.”
Larmot ovat Birkkalan tilan viides isäntäpolvi, ja kuudes on kasvamassa. Vuonna 1872 perustettu varsinaissuomalainen tila toimi 1990-luvulla perusmaataloudessa: viljeli peltoa ja tuotti häkkikanojen munia.
Sitten saatiin speltinsiementä, kokeiltiin tuotekehitystä kellarissa ja hurahdettiin uuteen viljelykasviin.
Vielä silloin ei tiedetty speltin terveysvaikutuksista esimerkiksi sitä, että se sopii ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien fodmap-ruokavalioon.
Vuodesta 2003 lähtien yritys on kerännyt tunnustusta Tähtituotteina, speltin viljelyn edistämisen ja nuoren yrittäjyyden saroilla.
”Palkinnot ja julkisuus ovat tuoneet pontta myynnille”, vuodesta 2016 tilaa isännöinyt ja tilanpidon ohessa agrologiksi opiskellut Simo Larmo sanoo.
”Työharjoittelu Ruotsissa ja opiskelu Skotlannissa antoivat kansainvälistä ymmärrystä erityisesti siinä, että eivät ne ihmiset ole sen kummempia muuallakaan.”
Siksi vientikään ei tuntunut enää niin hurjalta ajatukselta välittömälle ja sanavalmiille yrittäjälle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
