Malttia kuivan maan muokkauksiin: "On parempi jättää muokkaamatta kuin tehdä se väkisin"

Kyntäminen vähentää maassa olevaa orgaanista ainesta ja maan vedensitomiskykyä. Kynnön tarve kannattaakin harkita aina tarkasti. Kuva: Markku Pulkkinen

Maatalousteknologiasta väitellyt tohtori ja maanviljelijä Johannes Tiusanen ei pidä viljojen kasvua jarruttanutta kuivuutta kovin poikkeuksellisena, sillä alkukesän sademäärä on lähes joka vuosi liian pieni optimaaliselle kasvulle.

"Ennusteiden mukaan alkukesän sateet pysyvät ennallaan tai vähenevät tulevina vuosina, joten kesän kuivuudesta kannattaa ottaa opiksi moniakin asioita. Ainakin olisi hyvä selvittää, miksi tietyt kohdat lohkoista kasvoivat kuivanakin kesänä hyvin. On myös mietittävä, miten maan keväisen kosteuden saisi säilymään mahdollisimman pitkään", Tiusanen pohtii.

Hänellä on kysymykseen ainakin yksi vastaus.

"Multavuutta lisäämällä maan vedenpidätyskyky kasvaa huimasti. Prosenttiyksikön lisäys maan multavuuteen lisää veden varastointikykyä kahdella–kolmella prosentilla. Multavuuden lisääminen kymmenellä prosenttiyksiköllä tuplaisi pintamaan vesivarastot alkukesällä. Sillä olisi erittäin suuri vaikutus satoon", Tiusanen arvioi.

Multavuutta eli orgaanista ainesta saadaan maahan esimerkiksi kasvinvuorotuksella, mahdollisimman vähäisellä muokkauksella ja levittämällä peltoon orgaanista ainesta, kuten ravinnekuitua tai kuivalantaa.

Mitä vähemmän maata muokkaa, sitä paremmat ovat edellytykset multavuuden lisääntymiselle. Jos oljen kyntää syvälle maan sisään, hajoaa olki nopeasti, haihtuu hiilidioksidina ilmaan eikä jätä maahan paljoakaan orgaanista ainesta. Kun jättää oljen maan pinnalle ja juuristovyöhykkeen käsittelemättä, hajoaa kasvimassa hitaammin, mikä lisää maan multavuutta.

Tänä vuonna osa heikoista kasvustoista saattaa jäädä kokonaan puimatta. Jos kasvusto on harva, ei sen hävittäminen vaadi Tiusasen mukaan paljonkaan mekaanista käsittelyä. Niitto ja kerta-ajo lautasmuokkarilla voi riittää murentamaan oljet ja painamaan ne maata vasten. Kaikkea turhaa käsittelyä kannattaa välttää.

Tiusanen itse käsittelee puintijätteen ajamalla syksyllä olkiäkeellä puintisuuntaan nähden viistoon ja keväällä toisen kerran kylvörivien suuntaisesti. Silloin oljesta ei ole haittaa suorakylvössä. Omalla tilallaan Ulvilassa Tiusanen muokkaa maata mahdollisimman vähän.

"Peltoja ei kannata muokata rutiininomaisesti, vaan pitää huomioida aina sääolot sekä maan ja kylvettävän kasvin vaatimukset. On parempi jättää muokkaamatta kuin tehdä se väkisin. Märän maan muokkaaminen on aina virhe, josta voi joutua kärsimään vuosikaudet", Tiusanen varoittaa.

"Turha kyntäminenkin vain tiivistää maata. Kyntö voi kuitenkin olla järkevää silloin, kun hankalien rikkakasvien siemenet, lanta tai maanparannusaine pitää saada syvälle maan sisään. Kuivan maan kyntäminen vaatii paljon tehoa ja on kylvöalustalle riski. Kyntöä kannattaakin nyt välttää."

Kuivan kesän jälkeen erityisesti syysviljojen kasvualustan valmistelu on haasteellista.

"Jos nyt kylvää syysviljoja kuivaan maahan, ottaa aika suuren riskin. Siemenet itävät vasta ensimmäisellä kunnon sateella. Entä jos sade tuleekin vasta lokakuussa", Tiusanen herättelee.

"Siemenet pitäisi myös saada tiiviisti maahiukkasiin kiinni. Kuiva maa jää muokattaessa helposti kokkareiseksi eikä siemenen maakontaktia synny. Viidennes kylvötyöstä pitäisi olla konttaamista. Pitää oikeasti varmistaa, että siemenellä on hyvät kasvuolot. Jos oikeita säätöjä ei löydy, pitää olla rohkeutta keskeyttää kylvö."

Ajourat ovat Tiusasen mielestä eduksi pellon rakenteelle. Silloin vain ajourien kohta tiivistyy, josta on jopa hyötyä maan kantavuutta ajatellen. Esimerkiksi kasvinsuojeluruiskutukset voivat olla kohtalokkaita pellon rakenteelle ilman ajouria. Vesi imeytyy tiivistyneiltä ajourilta helposti viereiseen, kuohkeaan maahan, eikä aiheuta ongelmia.