Ilmastonmuutos nostaa Pohjois-Euroopan peltojen arvoa

Ilmastonmuutos näkyy jo monen eurooppalaisviljelijän arjessa. Kuvassa kuivuudessa nääntyvää sokerijuurikasta Belgiassa toissa kesänä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Pohjolan pelloista saattaa vielä tulla arvotavaraa, jos Euroopan ympäristövirasto EEA:n keskiviikkona julkistaman raportin näkymät toteutuvat.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohtiva raportti ennakoi, että Etelä-Euroopan kasvuolot heikkenevät ja kasvun edellytykset Pohjois-Euroopassa paranevat.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo: eteläisemmässä Euroopassa on viime vuosina koettu rajuja hellejaksoja ja alueellisia katoja.

Helteiden ja kuivuuden lisäksi ilmastonmuutos tuo mukanaan muitakin sään ääri-ilmiöitä kuten halloja, rankkasateita, kovia tuulia ja rakeita.

Se vaikuttaa peltojen kosteustilanteen lisäksi kasteluveden määrään, karjalle käytettävissä oleviin vesivaroihin sekä maataloustuotteiden varastointiin ja kuljetukseen.

Kasvi- ja eläintautien ja tuholaisten esiintyminen sekä pölyttäjien määrä saattavat muuttua rajusti. Paikoin maan eroosio lisääntyy.

Vaikka Pohjois-Euroopan kasvuolot paranevat, esimerkiksi karjan laidunnus voi alueella vaikeutua lisääntyvien sateiden takia.

Maataloustuotteiden hintoihin voi tulla entistä suurempia vaihteluita ja niiden maailmankauppaan erilaisia häiriöitä.

Vuoteen 2100 mennessä osa Välimeren alueen pelloista saattaa ilmastonmuutoksen seurauksena menettää arvostaan yli 80 prosenttia, mikä johtaa monen alueen hylkäämiseen viljelykäytöstä, raportissa arvioidaan.

Ilman kastelua viljeltävien kasvien, kuten vehnän, maissin ja sokerijuurikkaan sadot saattavat kutistua Etelä-Euroopassa vuoteen 2050 mennessä jopa puoleen. Se tietää vakavia menetyksiä alueen maatiloille.

Pohjoisempana ilmastonmuutos vaikuttaa toisin: kasvukaudet pitenevät ja pelloilla voidaan tuottaa kasveja, jotka ennen ovat menestyneet vain etelämpänä.

Esimerkiksi suuressa osassa Ruotsia maatalousmaan arvon arvioidaan tämän seurauksena nousevan yli 60 prosenttia.

Suomesta on raportin pellon arvo -selvityksessä mukana vain pieni osa, mutta myös Suomi kuuluu nousevien pellon arvojen alueeseen.

Raportissa korostetaan maatalouden varautumista ilmastonmuutokseen. Tällä hetkellä sen eteen ei tehdä riittävästi, sillä viljelijöiltä puuttuu rahoitusta ja tietoa, eikä yhteiskuntakaan kannusta asiaan tarpeeksi.

Sopeutumiskeinoina luetellaan muun muassa täsmäviljey, keinokastelun tehostaminen, uudet viljelykasvit, kasvinvuorotus, kerääjäkasvit, kylvö- ja korjuuaikojen muutokset, kevennetty muokkaus, luomutuotanto ja kotieläinjalostus.

Lähde: EEA: Climate change adaptation in the agricultural sector in Europe.