Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • SEY pelkää: Eläinsuojelulaki vesittymässä

    Eläinten olojen parantamisessa ja hallitusohjelman tavoitteissa on ristiriita, eläinsuojelujärjestö toteaa.
    SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli.
    SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli. Kuva: Markku Vuorikari

    Eläinsuojelujärjestöt ovat huolestuneina seuranneet uuden hallituksen linjauksia, joiden ne pelkäävät vesittävän uudelle eläinsuojelulaille asetetut odotukset, tiedottaa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto.

    SEY:n mukaan eläinsuojelulaille asetetut odotukset vaarantuvat, jos eläintuottajille ei saa hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti määrätä lisäkustannuksia aiheuttavia velvoitteita.

    "Hallituksen henki on vaikuttanut siltä, että se pääministeripuolue keskustan johdolla laittaa kaikin voimin kapuloita rattaisiin eläinsuojelulain ja muiden eläinten hyvinvointisäädösten kehittämiselle", toteaa toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli SEY:n tiedotteessa.

    "Meidän eläinsuojelijoiden pelkona on, että hallitus lopulta kävelee myös eläinsuojelulain ohjausryhmän näkemysten yli."

    Maa- ja metsätalousministeriön asettamaan ohjausryhmään kuuluu jäseniä muun muassa ministeriöistä ja tuottajajärjestöistä. Myös SEYllä on edustaja ryhmässä.

    Nykyinen eläinsuojelulaki säädettiin 20 vuotta sitten. Uusi eläinsuojelulaki määrittelee pitkälle tulevaisuuteen sen, miten eläimiä saa Suomessa pitää, SEY toteaa.

    "Uusi laki on aivan ratkaisevan tärkeä jokaisen Suomessa syntyvän eläinyksilön kannalta ainakin seuraavan 20 vuoden ajan."

    "Siitä riippuu, minkälaisia kokemuksia eläin elämänsä aikana saa: saako se esimerkiksi liikkua vai viettääkö se suurimman osan elämästään kiinni kytkettynä, aiheutetaanko sille kipua ja pääseekö se milloinkaan ulos", muistuttaa Pulli.

    Pulli muistuttaa, että 20 vuottakin tuo paljon uutta tutkimustietoa eläinten tarpeista ja pitotavoista.

    "Nykyinen laki on vanhentunut, eikä vastaa kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka eläimiä tulisi kohdella. Myös monet asiantuntijat ja tutkijat ovat sitä mieltä, ettei eläinten hyvinvointi toteudu, vaikka lain minimivelvoitteita noudatettaisiin."

    Tätä näkemystä tukee Pullin mukaan myös viime vuosina kertynyt tutkimustieto eläinten tarpeista ja kognitiivisista kyvyistä.

    "Koko vuosia kestäneen lakivalmistelun ajan tavoitteenamme on ollut, että eläinsuojelulaki uusitaan kerralla kunnolliseksi, että uusi laki lähtee eläinten tarpeista ja nostaa eläintenpitonormimme modernille tasolle."

    Myös kuluttajien odotukset erityisesti tuotantoeläinten pito-olosuhteista ovat kasvaneet. Viime vuonna julkaistun Eurobarometrin mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista haluaa tuotantoeläimille nykyistä parempaa lain suojaa.

    "Eläintuottajien kannattaisi ajatella, ketkä ovat heidän asiakkaitaan. Jos kuluttajat ovat aidosti kiinnostuneita siitä, miten ja minkälaisissa oloissa eläimiä kasvatetaan, niin heitä kannattaa varmasti kuunnella, Pulli muistuttaa.

    Pullin mielestä erityisesti tuotantoeläimet ovat täysin alisteisessa, "puolustuskyvyttömässä asemassa".

    "Tuotantoeläinten hoidon massiivisista laiminlyönneistä myös uutisoidaan säännöllisesti. Nämä seikat yhdessä ovat suunnanneet kuluttajien ajatuksia tuotantoeläimiin ja odotuksiin niiden hyvinvoinnista. Ruoaksi ja materiaaliksi kasvatettavien eläinten hyvinvointi on koko yhteiskunnan asia."

    Lakiluonnos uudesta eläinsuojelulaista tulee näillä näkymin lausuntokierrokselle kevään aikana. Jos aikataulu pitää, lakiluonnos annetaan syksyllä eduskunnalle. Voimaan uusi laki tulee aikaisintaan vuoden 2018 alusta alkaen.

    "Juuri nyt jokaisen eläinten oloista huolestuneen pitäisi olla valppaana ja tehdä voitavansa, jotta laista saadaan kunnollinen", muistuttaa Pulli.