Suomi yksi maltillisimmista eläinantibioottien käyttäjistä

Suomessa tuotantoeläimille käytetään EU-maista kolmanneksi vähiten mikrobilääkkeitä. Vain Ruotsi ja Slovenia lääkitsevät eläimiään vielä varovaisemmin.

Erot eri maiden lääkekäytössä ovat valtavat. Esimerkiksi Kyproksessa antibiootteja käytetään 33 kertaa enemmän kuin Ruotsissa.

EU:n ulkopuolisista maista Norja ja Islanti painivat omassa sarjassaan – niissä antibioottien käyttö on vielä Ruotsiakin vähäisempää.

Norja ja Islanti tosin ovat hyviä esimerkkejä siitä, ettei eri maiden antibioottien käyttölukuja voi suoraan verrata keskenään. Norjassa valtaosa tuotantoeläimistä on kasvatettuja kaloja, joita lääkitään hyvin vähän. Myös Islannissa kalojen osuus on suuri, samoin lampaiden ja vuohien.

Mikrobilääkkeiden käyttötiedot käyvät ilmi Euroopan lääkeviraston EMA:n yhteenvedosta. Luvut eivät ole aivan tuoreita, sillä vertailu tehdään vuosittain kahden vuoden takaisista myyntimääristä.

Raportissa myynti on suhteutettu kunkin maan eläinmäärään. Apuna käytetään pcu-lukua (population correction unit). Karkeasti ottaen sen voi sanoa kuvaavan tuotantoeläinten kilomäärää.

Kun mikrobilääkkeiden eurooppalainen kulutusraportointi viisi vuotta sitten alkoi, monessa jäsenmaassa ryhdyttiin hillitsemään kulutusta.

Seurantaan vuodesta 2011 osallistuneiden 23 maan yhteiskulutus on raportin mukaan vähentynyt 8 prosenttia.

Vaihtelu on tässäkin suhteessa suurta. Esimerkiksi Hollanti on puolittanut käyttönsä kolmessa vuodessa, kun taas joissakin maissa nousua on peräti viidennes.

Avokätinen antibioottien käyttö johtaa kestävien bakteerikantojen kehittymiseen. Tunnetuin esimerkki niistä on sairaalabakteeriksikin kutsuttu MRSA, joka on kehittänyt vastustus­kyvyn tavallisimpia antibiootteja vastaan.

Esimerkiksi Tanskassa MRSA:ta esiintyy valtaosalla sikatiloista. Siellä sianlihantuottaja joutuu varmuuden vuoksi karanteeniin hakeutuessaan sairaalaan minkä tahansa sairauden vuoksi.

EU-komission arvion mukaan EU:ssa kuolee joka vuosi 25 000 ihmistä antibiootteja kestävien bakteerien takia.

Maailman terveysjärjestö WHO pitää kestäviä bakteerikantoja yhtenä maailman suurimmista terveysuhista.