Kiina kerää viljaa varastoon, teki ison maissikaupan Ukrainassa

Kiina ei halua jäädä viljaa myyvien maiden armoille. Kuva: Kari Salonen

Kiina on ottanut kuskin paikkaa maailman viljamarkkinoilla. Maa haalii kovaa vauhtia viljaa varastoihin ja etenkin vehnää ja maissia liikkuu rivakasti eri puolilta maailmaa kohti Kiinaa.

Vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta arvioi, että Kiina valmistautuu siihen, että se joutuu poistamaan osan pelloista saastumisen takia ainakin hetkeksi, kun peltoja puhdistetaan. Maa ei halua jäädä viljan myyjien armoille.

Alkuviikolla kerrottiin, että Kiina on tehnyt uuden ison maissisopimuksen Ukrainan kanssa. Edellinen tehtiin pari vuotta sitten. Samalla Kiina sitoutui investoimaan Ukrainan viljaketjuun.

Schulman arvelee, että Kiina haluaa tällä osoittaa Yhdysvalloille ja Venäjälle, ettei se ole riippuvainen niiden viljatoimituksista. Lisäksi Kiina on joutunut purkamaan maissivarastoja vastatakseen kasvavaan lihankulutukseen.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö julkaisi tiistaina helmikuun sato- ja varastoraportin, joka oli kaikin puolin yllätyksetön.

Kiinan rooli näkyy raportissa. Vehnää arvioidaan olevan varastossa ensi kesänä 288 miljardia kiloa. Siitä Kiinan osuus on 148 miljardia kiloa ja muun maailman 139 miljardia kiloa.

Vielä kaksi vuotta sitten suhde oli toisin päin. Varastossa oli 283 miljardia kiloa, josta Kiinassa 131 ja muualla 152 miljardia kiloa. Kiinan varastoilla ei ole kuitenkaan isoa merkitystä maailmanmarkkinoille, koska maa ei juuri myy viljaa.

Korona-epidemia on alkanut vaikuttaa viljan laivauksiin Kiinaan. Laivojen purkuajat ovat pidentyneet ja jos tilanne ei parane, laivarahdit saattavat kallistua.

Ranskalainen Strategie Grains päivitti viime viikolla tämän kauden kaurataseen, Vilja-alan yhteistyöryhmä, VYR, kertoo verkkosivuillaan.

Tuotantoennustetta laskettiin hieman tammikuusta 8 miljardiin kiloon. Laskua on Puolassa ja Tanskassa, kun Ruotsin kaurasato on isompi kuin aiemmin on arvioitu.

EU:ssa saatiin kauraa 270 miljoonaa kiloa enemmän kuin syksyllä 2018.

Ensi syksyn kauramarkkinoihin liittyy epävarmuutta. Brittein saarilla ja myös Ranskassa on ollut pitkään sateista ja syyskylvöalat jäivät pieniksi.

Strategie Grains alensi 1,2 miljardia kiloa vehnän ennustetaan ja povaa EU:n vehnäsadoksi 138,6 miljardia kiloa, kun viime syksyn sato oli 146 miljardia kiloa.

Vaikka tilanne tiedetään, EU-hinnat ovat pysytelleet vuoden takaista alempana. Mustanmeren ympäristössä odotetaan suurta satoa ensi syksynä ja etenkin Venäjän ennusteita on nostettu reippaasti.

Englannissa kylvetään syysvehnän tilalle ohraa ja jossain määrin myös kauraa.

Brexitin takia maa saattaa pyrkiä myymään paisuvan ohrasatonsa ennen vuoden vaihteen eroa unionista, mikä voi sotkea kesän ja syksyn markkinoita.

Rehuohran hinta on painunut 20 euroa tonnilta rehuvehnää alemmas Keski-Euroopassa, mikä lisää ohran kysyntää. Tilanteen ei odoteta muuttuvan ensi talvena.

Talvi on ollut Keski-Euroopassa lämmin ja sateinen kuten Suomessa ja syysviljojen lannoitus on alkamassa 4–6 viikkoa etuajassa. Maat ovat erittäin märkiä ja pelloille jää syviä uria.

Mikäli kevät etenee etuajassa, puinnit voivat alkaa jo kesäkuussa. Markkinoille saattaa tulvia satoa ennen kuin vanhan sadon varastot on purettu. Tätä kannattaa seurata lähikuukausina, Schulman sanoo.

Australiassa on kärsitty poikkeuksellisesta kuivuudesta valtaisien metsäpalojen lisäksi. Australia on vastannut pitkälti Kiinan vehnän ja myös kauran ostoista. Jos sato jää pieneksi, se voi avata eurooppalaiselle ja myös suomalaiselle kauralle markkinoita vielä keväällä.

Suomessa viljan hintojen alakulo jatkuu eikä merkkejä muutoksesta näy tämän viikon tarjoushinnoissa.

Sianlihan hinta kääntyi EU:ssa nousuun viime viikolla, ja eniten hinnat vahvistuivat isoissa vientimaissa Saksassa ja Tanskassa. Keskihinta nousi lähes kaksi senttiä kilolta 184 senttiin.

Tanskassa tehtiin historiaa, kun E-luokan sianlihan hinta puhkaisi ensimmäisen kerran kaksi euroa kilolta, EU:n viime viikon lihamarkkinakatsaus kertoo. Saksassakin tuottajahinta palasi yli 1,9 euroon kilolta.

Suomessa hinnat ovat ennallaan ja ero EU:n keskihintaan venähti taas 14 sentiksi kilolta.

Atria ja HKScan lupailivat viime viikolla hinnankorotuksia, mutta vasta keväällä eikä korotusten suuruutta kerrottu.

Kiinaa piinaava afrikkalainen sikarutto saattaa olla käännekohdassa. Bunge kertoi viime viikolla, että Kiinan sikamäärä on kääntynyt kasvuun. Sikaruttoepidemiakin saattaa olla lopulta eduksi Kiinan sikalihantuotannolle. Se antoi viranomaisille keinot sulkea pienet takapihasikalat, jolloin tuotantoa voidaan keskittää suuriin yksiköihin.

Sokerijuurikkaan viljelyala supistuu EU:ssa ehkä kaksi prosenttia, kun sokeritehtaita on suljettu.

Asia nousi esiin sokerintuottajien kokouksessa viime viikolla. Euroopan sokeriyhtiöt ovat ahtaalla ja ne ovat tehneet tappiota sen jälkeen, kun sokerikiintiöistä luovuttiin 2017.

Ranskalainen Cristal Sugar on kertonut sulkevansa kaksi tehdasta ja saksalainen Suedzucker on tekemässä samoin kahdelle tehtaalle Ranskassa. Myös Sucroksesta enemmistön omistavan saksalaisen Nordzuckerin talous notkuu.