Karhut yhä rohkeampia: Tunkevat hunajavarkaisiin jopa pihapiireihin
Hunajaa himoitsevat karhut ovat yhä pahempi riesa mehiläistarhoille.Karhut ovat vierailleet tänä vuonna ahkerasti mehiläistarhoilla.
Suomen Mehiläishoitajain liiton ylläpitämän tilaston mukaan karhuvahinkoja oli keskiviikkoon mennessä ilmoitettu 63 tarhalta. Vahinkoja ne ovat aiheuttaneet yli 150 pesälle.
Koko viime vuoden aikana mehiläiset tunkeutuivat 117 tarhalle ja tuhosivat 230 pesää.
Karhut himoitsevat pesistä hunajaa ja toukkia varsinkin keväisin ja syksyisin. Suomen Mehiläishoitajain liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala pitää mahdollisena, että karhujen aiheuttamien tuhojen määrä kasvaa tänä vuonna viimevuotista suuremmaksi.
Tämän vuoden luku tosin ei ole virallinen, sillä karhuvahinkojen ilmoittaminen liitolle on tarhaajille vapaaehtoista.
Martikkalan tiedossa on ainakin yksi varma karhuvahinko, josta ei ole tehty liitolle ilmoitusta.
”Tarhaajat alkavat selvästi väsyä tilanteeseen eivätkä he jaksa enää ilmoittaa vahingoista liitolle. Moni saattaa kokea, ettei siitä ole itselle mitään hyötyä.”
Mehiläishoitajain liitto pitää saamiensa ilmoitusten perusteella yllä karhuvahinkokarttaa, jotta käytössä olisi mahdollisimman ajantasaista tietoa karhujen aiheuttamista vahingoista.
Viranomaiset tuottama virallinen tilasto valmistuu vasta paljon myöhemmin, kun kaikki vuoden aikana maaseutuelinkeinoviranomaisille ilmoitetut vahingot ovat tiedossa.
Tänä vuonna vahinkoja on kartan perusteella ilmoitettu Hangosta Jyväskylän kautta Lieksaan ulottuvalla vyöhykkeellä.
Toisin kuin viime vuonna, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta ei ole tänä vuonna tehty liitolle ainuttakaan ilmoitusta karhuvahingoista. Sen sijaan esimerkiksi Keski-Suomesta karhuvahinkoja ilmoitetaan Martikkalan mukaan vuosi vuodelta yhä enemmän.
Martikkalan mukaan viime ja tämän vuoden karhuvahinkoilmoitukset antavat selviä viitteitä siitä, että karhujen pelko ihmistä kohtaan on vähentynyt, ja ne käyvät jopa pihapiireissä sijaitseville pesille entistä rohkeammin.
Näin tapahtui esimerkiksi Syvänniemellä Kuopiossa 5. heinäkuuta, kun karhu tuhosi 20 metrin päässä asuinrakennuksesta sijainneen pesän.
Mehiläistarhaajat voivat saada tukea tarhojen suojaamiseen sähköaidoilla.
Yhä enemmän alkaa kuitenkin olla viitteitä siitä, että karhut eivät enää pysy poissa pesiltä sähköaitojenkaan avulla, Martikkala kertoo.
Viime vuoden 230 karhun tuhoamasta pesästä 22 prosenttia oli sähköaidan suojassa. Tänä vuonna sähköaidasta huolimatta tuhottuja pesiä on ollut jo neljännes kaikista tuhotuista pesistä.
Toisin kuin voisi kuvitella, karhu ei mene pesälle sähköaidan yli vaan se kaivautuu Martikkalan mukaan sen ali.
Tällaisesta käy esimerkiksi karhun vierailu mehiläistarhalla Jämsässä 27. toukokuuta. Siellä karhu tunkeutui tarhalle kaivamalla maata aidan vierestä ja kaatamalla kaksi sen nurkkatolppaa.
Mehiläistarhaajat voivat saada karhun aiheuttamista vahingoista korvausta, kun he tekevät siitä viipymättä ilmoituksen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Yksiosastoisesta pesästä korvausta maksetaan 300 euron ja lisäosastoista 190 euroa kustakin.
Korvauksesta huolimatta karhuvahingot ja jo niiden uhka tulee tuottajille kalliiksi, Martikkala muistuttaa.
”Jos karhu tuhoaa pesän keväällä, tarhaaja menettää myös koko tulevan hunajasadon. Korvaus maksetaan kutienkin vain tuhotusta pesästä.”
Myös vahinkojen torjuminen ennalta on kallista.
Martikkalan mukaan aidan hoitamisen ja toteutuneiden karhuvahinkojen vaatima työmäärän voi laskea maksavan hunajantuottajalle keskimäärin 1–2 pesän tuottaman tulon. Työtä aiheuttavat niin aitojen hoito, aitavahinkojen korjaus sekä karhuvahinkojen aiheuttama paperityö.
Aitoja on kesän aikana pakko hoitaa säännöllisesti, sillä aidan alin lanka voi olla enintään 20 sentin korkeudella.
Kasvillisuus on pidettävä tätä matalampana, jotta kasvit eivät maadoita lankaa ja heikennä aidan tehoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

