Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Salmonella ei ole nautatilalle katastrofi, mutta taudin nujertaminen vaatii rankasti töitä

    Tartunnasta huolimatta esimerkiksi siementäjä, sorkkahoitaja, maatalouslomittaja tai eläinlääkäri voivat tulla tilalle.
    Siisti navetan ympäristö pitää jyrsijät ja linnut loitolla navetasta. Tuotantorakennuksen ympärillä kulkevien koneiden ja autojen reitit kannattaa suunnitella niin, että likaiset ja puhtaat reitit eivät risteä.
    Siisti navetan ympäristö pitää jyrsijät ja linnut loitolla navetasta. Tuotantorakennuksen ympärillä kulkevien koneiden ja autojen reitit kannattaa suunnitella niin, että likaiset ja puhtaat reitit eivät risteä. Kuva: Heta-Linnea Kovanen

    Salmonellan leviäminen nautatilalle ei ole katastrofi tai suora osoitus huonosta tuotantohygieniasta, sanoo asiantuntijaeläinlääkäri Hertta Pirkkalainen Eläinten terveys ETT ry:stä. "Salmonella on tauti muiden joukossa."

    Koska kyseessä on lakisääteisesti vastustettava eläintauti, sen leviämisen estämiseksi tilalla on suoritettava niin sanottu saneeraus. Lisäksi viranomaiset asettavat rajoituksia eläinliikenteelle.

    "Henkisesti salmonellan löytyminen on tuottajille kova isku ja saneeraus vaatii pitkäjänteistä työtä, Pirkkalainen sanoo. "Vertaistuki auttaa ja siksi on hyvä keskustella saneerausprosessin läpikäyneiden tuottajien kanssa.

    Salmonella on zoonoosi eli se tarttuu eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Tauti leviää salmonellabakteereilla saastuneen rehun ja juomaveden välityksellä. Eläimet ja ihmiset saavat tartunnan suun kautta.

    Tartunnasta huolimatta esimerkiksi siementäjä, sorkkahoitaja, maatalouslomittaja tai eläinlääkäri voivat tulla tilalle, Pirkkalainen muistuttaa.

    Myös maito- ja teurasautot, rehurekka tai urakoitsijat voivat käydä tartunnan saaneella tilalla. Erityisjärjestelyjä käynnit kuitenkin edellyttävät.

    Teurastamot tosin eivät yleensä ota vastaan eläimiä salmonellarajoitusten alaiselta tilalta eikä sieltä saa myydä tai siirtää eläimiä muille tiloille, Pirkkalainen toteaa.

    Kaikkien tilalle tulevien on etukäteen saatava tieto salmonellatartunnasta. Näin tilakäynti pystytään tekemään työpäivän viimeiseksi ja tila olla viimeinen autojen reitillä.

    Urakoitsijakin voi työskennellä tartuntatilalla, kunhan puhdistaa ja desinfioi koneet ja laitteet huolellisesti ennen kuin aloittaa työt toisaalla. ETT on laatinut ohjeet koneiden puhdistukseen.

    Salmonellaa on aina ympäristössä ja se voi kulkeutua tilalle niin, ettei leviämisreitti selviä koskaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tautia pysty torjumaan ennalta.

    Eläintautien, niin myös salmonellan, torjumisessa kaiken a ja o on kotieläintilan oma tautisuojaus.

    Ennen kaikkea kannattaa pitää huolta eläinten terveydestä ja tuotantohygieniasta.

    Niin sanotut puhtaat ja likaiset reitit suunnitellaan niin, etteivät ne risteä. Esimerkiksi maitoauton ei pitäisi ajaa samasta kohtaa kuin mistä mennään lietevaunun kanssa tai eläimet kulkevat laitumelle.

    Eläinten liikuttaminen paikasta toiseen pitäisi sujua mahdollisimman hyvin niin, että mahdollinen tartunta ei leviä eri puolille niiden mukana.

    Iso riskinpaikka salmonellan leviämiselle on huonosti suojatut rehut. Pirkkalaisen mukaan tässä on petrattavaa erityisesti nautatiloilla mutta myös viljaa karjatiloille myyvillä kasvinviljelytiloilla.

    Jyrsijöitä ja lintuja ei pidä päästää sotkemaan rehuja ulosteillaan. Viljan varastointi pitää tapahtua suojattuna haittaeläimiltä myös niillä tiloilla, jotka tuottavat sitä myyntiin.

    Tartuntauhka kertaantuu, jos eläimiä ruokitaan appeella. Pienikin määrä saastunutta rehua sekoittuu appeeseen ja päätyy näin monen eläimen ruuaksi.

    Leudot talvet lisäävät haittaeläinten rehuille aiheuttamaa vaaraa. Linnut pysyttelevät läpi vuoden tuotantorakennusten tuntumassa. Sään suosiessa rehuihin livahtanut salmonella lisääntyy nopeasti erityisesti loppukesän ja syksyn lämpimillä ja kosteilla säillä. 

    Tuotantorakennusten ja rehuvarastojen sivustojen kasvillisuus pidetään matalana, jotta siellä ei ole lymypaikkoja. Lintujen pääsy rakennuksiin estetään, jos mahdollista.

    Suomessa on erittäin tiukka kontrolli, jotta salmonella ei päädy elintarvikeketjuun kotieläinperäisten raaka-aineiden välityksellä.

    Tautia on torjuttava vastuuntuntoisesti ja järjestelmällisesti. Tautivapaus on puhtaan suomalaisen ruuan perusta, Pirkkalainen muistuttaa.

    Yksikin ihmisen saama salmonellatartunta on terveydenhuollolle kallis ja kova kolaus kotimaisen ruuan maineelle, Pirkkalainen toteaa.

    ETT ry:n Lisätietoa salmonellasta, tutkimusohjeita tiloille sekä ajankohtaista tietoja kotieläintilojen salmonellatilanteesta