Satopotentiaali suuri, menetettävää paljon
Juha Salopelto mittaa Skagen-syysvehnän lehtivihreäpitoisuutta. Tässä kasvustossa tarvetta lisätypelle ei ole. Jaakko Martikainen Kuva: Viestilehtien arkisto”Isosta sadosta voi menettää paljon, jos ravinteet loppuvat”, Hankkija-Maatalouden tutkimuspäällikkö Juha Salopelto arvioi maanantaina Haltialassa Helsingin kaupungin pellolla.
Hän patistaa viljelijöitä arvioimaan omien lohkojen tilannetta. Lisäravinteiden levitys on nyt ajankohtaista.
Salopelto on huolissaan typen riittävyydestä.
Viime vuonna ohrasato oli hyvä ja jyvien valkuaispitoisuus korkea.
Pelloilta korjattiin jyvien mukana noin 10 prosenttia enemmän typpeä kuin yleensä, Salopelto summaa.
Luvut perustuvat Agrimarketin sopimustilojen tuloksiin.
Viime syksyn ja tämän kevään sateet ovat myös huuhtoneet ravinteita maasta. Siksi monella lohkolla on nyt lisätypen tarve.
”Esimerkiksi Uudellamaalla oraat näyttävät nyt paikoin todella hyviltä”, Salopelto kehuu.
Typpi on kuitenkin saatava kasvien lehtiin eikä maahan, hän korostaa.
Ravinteiden riittävyyttä voi omalla pellolla arvioida kasvin lehtien värin perusteella.
Mitä tummemman vihreitä lehdet ovat, sitä enemmän niissä on typpeä.
Tarkka määritys tehdään lehtivihreämittarilla.
Suuri lehtivihreäpitoisuus kertoo myös suuresta typen määrästä.
”Agrimarket tarjoaa lehtivihreän mittauspalvelua kaikissa 52 kasvuohjelmapisteessään ympäri Suomen”, Salopelto kertoo.
Mittaus tehdään kasvin ylimmästä lehdestä ja yhdeltä lohkolta olisi hyvä mitata vähintään 20 lehteä, hän ohjeistaa.
Salopelto toivoo isäntien ottavan tämänhetkisen suuren tautipaineen tosissaan.
Kasvitaudit viihtyvät tiheissä kasvustoissa ja kosteissa olosuhteissa.
Tällä hetkellä niille on tarjolla molempia.
Helpoin tapa arvioida tautipainetta on kävellä kasvustossa. Jos saappaat kastuvat, olosuhteet taudeille ovat hyvät.
Salopelto esittelee myös Agrimarketin kasvitautiennustetta, joka on kaikkien verkkokauppaan kirjautuneiden käytettävissä.
Ennuste arvioi paikkakuntakohtaisten säätietojen ja viljeltävän lajikkeen perusteella kullekin taudille otollisia olosuhteita.
Palvelussa voi myös vertailla eri tautiaineiden tehoa kuhunkin kasvitautiin.
”Hyvän sadon tuottaminen on ekoteko”, Salopelto linjaa.
Agrimarketin viime vuoden tuloksissa typpitase oli kasvuohjelman mukaan viljeltäessä miinuksella.
Tämä tarkoittaa, että maasta on lähtenyt sadon mukana enemmän typpeä kuin sinne on lannoituksen mukana laitettu.
Matalien panosten viljelyssä typpitase oli positiivinen eli sato ei sitonut kaikkea lannoitetyppeä.
Kasvuston typentarvetta voi arvioida myös K-maatalouden viljelyohjelmakioskeissa, kertoo Rautakeskon tuotelinjajohtaja Anssi Peltola.
Kioskeja on noin neljässäkymmenessä K-maatalouden myymälässä.
”Kaikki viljelyohjelmat testataan koetilallamme Hauholla”, Peltola kertoo.
”Viljelyohjelmaruutujen kasvuasteita ja tehtyjä toimenpiteitä voi lisäksi seurata nettisivuillamme”, hän jatkaa.
Nettisivuilla pyritään tiedottamaan ajankohtaisista tauti- tai tuholaistilanteista.
Kasvinsuojelun ongelmatilanteissa viljelijä voi soittaa ilmaiseen puhelinneuvontaan.
SAARA NIKKARI
Juha Salopelto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
