Sikatuottaja ei enää vietä aikaansa lietekärryssä tien päällä
Sami Eerola on tyytyväinen sikalansa hajuttomuuteen ja lantarallin kevenemiseen. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Nurmolainen Sami Eerola on testannut sikatilallaan kohta vuoden verran Pellon Groupin uutta lietteenkäsittelyjärjestelmää.
Vaikka pientä säätöä vielä tarvitaan, hän on tyytyväinen: hajut katosivat ja maantiekilometrien määrä romahti.
Eerolan tila on tiukasti kahden taajaman, Nurmon keskustan ja Kertunlaakson, puristuksessa. Hajuhaitat pitää tällaisella alueella minimoida.
Tilan yhteydessä on peltoa runsas parikymmentä hehtaaria, muut lohkot sijaitsevat kauempana.
Sianliete on niin fosforipitoista, ettei sitä voi levittää hehtaarille suurta määrää ilman, että ympäristötuen fosforirajat tulevat vastaan.
Pellon Groupin Biosampo-järjestelmä jakaa lietteen kahteen osaan.
Kuivafraktiota syntyy noin 15 prosenttia alkuperäisestä lietteen määrästä. Yli 90 prosenttia lietteen fosforista jää tähän osaan. Kompostoituessaan massa vielä puolittuu.
Nestefraktiota syntyy 85 prosenttia lietteen massasta. Siinä on jäljellä enää alle 10 prosenttia lietteen fosforista, joten sitä voi levittää pellolle reilusti ilman, että fosforirajat paukkuvat.
Pellon Groupin laskelmien mukaan tuhannen lihasian sikalassa syntyy noin 2 000 tonnia lietettä vuodessa. Se sisältää fosforia 2 330 kiloa.
Biosampo-käsittelyn jälkeen kuivafraktioon jää fosforista 2 210 kiloa ja nesteeseen 120 kiloa.
Jos ympäristötuen raja tietylle lohkolle ja kasville on esimerkiksi 15 kiloa fosforia, nestefraktiota voi levittää yli 60 tonnia hehtaarille ja levitysalaksi riittää noin 8 hehtaaria.
Fosforipitoista kuivajaetta saa tässä tapauksessa levittää vain alle kaksi tonnia hehtaarille, joten alaa tarvitaan lähes 150 hehtaaria. Kuljetettava määrä on kuitenkin huikeasti pienempi kuin alkuperäinen lietemäärä.
Eerolan kokemusten mukaan nestejae imeytyy maahan saman tien.
Eerolan tilalla lietteenkäsittelyjärjestelmä on kahdessa kontissa.
Liete kulkee sikalasta ensimmäiseen konttiin putkea pitkin. Kaksoisseparointilaitteisto erottaa siitä kuiva-ainetta, joka johdetaan jälkikompostointiin.
Selkeytinlaitteisto tehostaa kuiva-aineen ja fosforin erotusta edelleen.
Neste ohjataan toiseen konttiin, jossa se kulkee biologisen prosessin läpi. Lopputuloksena on lähes hajutonta nestettä, jonka pH on noin 7.
Kummankin kontin hinta on noin 50 000 euroa, joten koko laitteisto maksaa 100 000 euroa.
Lietteen hajuongelma poistuu käsittelyssä. Eerolan tilalla myös sikala on lähes hajuton.
Sisällä sikalassa hajua poistetaan jäähdyttämällä lietekuilut lämpöpumpputekniikalla. Näin kerätty energia käytetään sikalan lämmitykseen.
Sikalan pöly sitoo sekin hajuyhdisteitä. Niitä sidotaan sikalan korkeapainesumutuksen avulla.
SATU LEHTONEN
Biosampo-järjestelmään voi
tutustua Seinäjoen Farmari-
näyttelyssä 3.–6. heinäkuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
