Näin työlästä on eläimen laillinen tuonti Suomeen ‒ kulut tuntuvat epäreiluilta laittoman tuonnin seurauksiin verrattuna
Tuontikuluja muodostuu muun muassa erilaisista luvista ja eläinten sekä kaluston tarkastuksista.
Ruotsista tuoduilla angoravuohilla oli keuhkomatoja, vaikka kaikki tuonti tehtiin huolella ohjeiden mukaan. Kuva: Sanski MatikainenPuumalalainen villa-alan yrittäjä Sanski Matikainen perehtyi eläintuonnin kiemuroihin huolella lähes pari vuotta ennen kuin kuljetti neljä angoravuohta Ruotsista Suomeen vuonna 2017.
”Myyjätila ei olisi edes tehnyt kauppoja ennen kuin tiesi tarkasti, että kaikki hoidetaan oikein ja eläimillä tulee olemaan hyvät olot Suomessa.”
Työaikaa kului paperien valmisteluun, ja euroja paloi esimerkiksi kuljetuslupaan, kaluston hyväksyntään, eläinlääkärin tarkastuksiin sekä vienti- ja tuontilupiin. Kaikki kirjattiin EU:n traces-järjestelmään.
”Kaikkiaan meni ainakin viitisen tonnia”, Matikainen arvioi. Summassa on mukana kaikki muu, paitsi eläinten ostohinta. Yhteensä tuhat euroa maksaneista vienti- ja tuontiluvista on sittemmin luovuttu.
Eläinkuljetuskalustoon hankittiin pitkälle matkalle tarvittava varustus, kuten oikeanlaiset juomanipat ja mahdollisuus gps-seurantaan. Kuljetuksen voi hoitaa vain kuljettaja, jolla on pätevyys kyseisen eläinlajin kansainväliseen kuljetukseen. Matikainen ilmoitti etukäteen myös matkareitin Ruotsin maa- ja metsätalousministeriöön. Kaikki luvat, kalusto ja eläinten terveys tarkastettiin ennen lastaamista. Vuohien kuljetus sopi vain yhdelle Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivälle laivayhtiölle.
”Kaikesta huolimatta Suomen Tullin rekisteristä tuskin löytyy merkintää maahantulostamme. Kuljetuskalustossa oli kyltit vuohien kuljetuksesta, mutta papereita ei tarkastettu Tullissa lainkaan”, Matikainen harmittelee.
Eläinlääkäri tarkasti paperit ja toimitti läänineläinlääkärille. Vuohet vapautuivat karanteenista vasta, kun niistä oli testattu Suomessa muun muassa salmonella.
Matikainen ei ymmärrä, miten helposti paperittomat lemmikkivuohet pääsivät elokuussa Suomeen. ”Tuontirikkomuksen maksut tuntuvat varsin pieniltä oikein tehdyn tuonnin kuluihin verrattuna.”
Matikaisella on nyt 15 angoravuohta. Hän on harkinnut uutta tuontia, mutta etenkin tautiriski mietityttää. Kaikista tarkastuksista ja loishäädöistä huolimatta vasta Suomessa paljastui, että edellisen tuonnin eläimillä oli keuhkomatoja. Se tuli ilmi, kun yksi vuohista kuoli ja toimitettiin avattavaksi.
”Riski on siis todellinen, kaikki ei näy eläimen päältä.”
Matikaista huolestuttaa myös yksittäisten eläinlääkärien vastuun lisääntyminen nykyisessä järjestelmässä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
