Suoramyyntitilalla hyvinvointiehtoihin sitoutuminen lisää asiakkaan luottamusta

Jaakko Jussilan ja Sari Jaakolan lampola on pitkä ja kapea. Joka eläinryhmällä on oma uloskäynti, joten jaloittelun järjestäminen on helppoa. Kuva: Markku Vuorikari

Lisälämmityksen ei tarvitse olla tämän erikoisempi. Etujalkojaan poteva karitsa on hakeutunut aivan lämpölampun alle. Kuva: Markku Vuorikari

Kun Jaakko Jussila avaa oven, katras kirmaa ulos. Viime viikon yli 20 asteen pakkanen ei eläimiä haitannut. Kuva: Markku Vuorikari

Karitsakamarissa on rehua vapaasti tarjolla. Tämä vieroitusikäinen karitsa ei kohta enää mahdu pujottautumaan sinne. Kuva: Markku Vuorikari

Kun hyvinvointikorvaus laajeni lammastiloille vuonna 2015, Herrakunnan Lampaan yrittäjille Sari Jaakolalle ja Jaakko Jussilalle oli heti selvää, että mukaan lähdetään.

"Meidän ajatusmaailmamme lähtee eläinten hyvinvoinnista, ja useimpia korvauksen ehtoja noudatettaisiin muutenkin", Jussila kertoo.

"Nyt pystymme osoittamaan asiakkaille, että olemme sitoutuneet ehtoihin, jotka ovat tietyiltä osin luomuehtojakin tiukempia. Se lisää luottamusta", Jaakola sanoo.

Suoramyyntitilalle asiakkaiden luottamus on kaiken perusta.

Taloudellisesti hyvinvointikorvaus ei Jussilan mukaan ole kovin merkittävä, mutta tiukan talouden aikana rikkakin rokassa on tarpeen.

Hyvinvointikorvauksessa on useita valinnaisia toimenpiteitä. Herrakunnan Lammas on valinnut lampaita koskevista kaikki.

Ehtoihin kuuluvat muun muassa karitsointikarsinat ja karitsakamarit. Jaakola pitää vaatimusta hyvänä.

"Kainuunharmas on hedelmällinen. Jos tulee vaikka neloset, karitsoiden leimautumisessa emään tulee ilman karitsointikarsinaa ongelmia."

Karitsat kasvavat ensimmäisten 40 päivän aikana kiihkeimmin eikä rasvoittumisesta ole pelkoa. Silloin on hyvä, että niille voidaan omassa "kamarissaan" pitää rehua vapaasti tarjolla.

Tilan noudattamiin ehtoihin kuuluu myös ruokintasuunnitelma.

Viime vuonna se vaadittiin kaikille eläimille vastasyntyneistä karitsoista asti. Nyt sitä ei enää tarvita alle kahden viikon ikäisille. "Tämä on hyvä muutos, sillä emän maidollahan vastasyntynyt elää."

Jaakola teettää ruokintasuunnitelman neuvojalla.

"Sitä ei voi kuitenkaan sokeasti noudattaa. Karitsoja täytyy punnita säännöllisesti ja emojen kuntoluokkaa seurata."

Jaloittelu- ja ulkoiluvaatimukset on Herrakunnan Lampaan tiloissa helppo täyttää.

Vuonna 2014 rakennettu lampola on kapea ja pitkä. Jo suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli, että jokaisella ryhmällä on oma uloskäynti.

Lampolan ympärille rakennetaan parhaillaan erillisiä jaloittelutarhoja. Niiden valmistuttua kaikki ryhmät voivat ulkoilla yhtä aikaa.

Jaakola toteaa, että jaloitteluvaatimus voi olla mahdoton vanhoissa rakennuksissa, joiden metrin paksuisiin seiniin on vaikea puhkoa aukkoja. "Mutta pidennetty laidunkausi voi sopia monelle sellaisellekin tilalle."

Toinen vanhojen rakennusten ongelma ovat hyvinvointikorvauksen tilavaatimukset. "Tilaa pitää olla tosi paljon enemmän kuin luomussa", Jaakola kertoo.

Herrakunnan lampolassa tilaa riittää. Tilannetta auttaa sekin, että uuhet poikivat tasaisesti sekä keväällä että syksyllä.

Hyvinvointikorvaukseen sitoutumisen haittana on, että tarkastukset tilalla lisääntyvät.

"Koska meillä on valittuna kaikki toimenpiteet, olemme riskiryhmän kärjessä", Jaakola sanoo.

Viime toukokuussa tilalla valvottiin kaikkien tukiehtojen noudattaminen eläin eläimeltä. Joka ainoan yksilön kovamerkkien läpikäynti oli työläs urakka.

Tarkastus sujui kuitenkin hyvässä hengessä, eikä Jaakolalle ja Jussilalle jäänyt siitä mitään hampaankoloon.

Herrakunnan Lammas myy kaiken liha myydään suoraan asiakkaille. Isäntäparin mukaan kaikki tuotantoon liittyvä kiinnostaa ostajia.

Jaakola ja Jussila uskovat avoimuuteen. Tilalla on vähintään kerran kuussa avoimet ovet.

"Ihmiset saavat tulla tutustumaan lampaiden ja kyyttöjen oloihin. Lihatiskikin on auki, mutta ostopakkoa ei ole", Jaakola kertoo.

"Kun ihmiset pääsevät näkemään, miten eläimet elävät, epäluuloille ja disinformaatiolle ei jää niin paljon tilaa."

Eläinten paijaajat ovat tervetulleita myös laitumille. Jussilan mukaan kävijöistä ei koskaan ole ollut haittaa tai häiriötä.