Ikääntyminen iskee rankasti pikkukuntiin
Yli 30 kunnassa huoltosuhde kääntyy negatiiviseksi 25 vuoden aikana.
Vanhusten hoito käy tulevina parina vuosikymmenenä entistä raskaammaksi monille maaseudun pienille kunnille. Kuva: Jaana KankaanpääKuntien väliset erot pitkäaikaishoidon tarpeessa kärjistyvät vuoteen 2040 mennessä entisestään, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) julkaisema Etlan tutkimus.
Väestön ikääntyminen iskee erityisen rajusti osaan pienistä kunnista, joista monissa ikääntyneitä on jo nyt paljon suhteessa työikäisiin.
Koko maassa laitospaikkojen tarpeen ennakoidaan keskimäärin 1,4-kertaistuvan.
Eläkeläisiä olisi vuonna 2040 enemmän kuin työikäisiä jo yli 30 kunnassa. Tällaisia kuntia on erityisesti Saimaan ja Päijänteen ympäristössä sekä Kainuussa ja Lapissa. Myös lounaissaariston kunnista useamman huoltosuhde käy raskaaksi.
Ennusteen synkimmät luvut ovat Kustavilla, Kaskisilla ja Puumalalla.
Tutkimuksen perusteella monet pienet kunnat eivät selviä tilanteesta ilman merkittävää maksujen tasausta ja kuntaliitoksia.
Alueelliset erot pitkäaikaishoidon tarpeessa vähenevät voimakkaasti, kun siirrytään sairaanhoitopiirin kokoisiin alueisiin. Vielä tasaisemmin paine jakaantuisi, jos alueita olisi kahdenkymmenen sijaan viisi, tutkijat katsovat.
Tutkimuksessa on myös verrattu nykyhetken vanhuspalveluja 10 vuoden takaiseen tilanteeseen.
Avohoidon osuus on lisääntynyt ja vastaavasti tavallinen palveluasuminen ja laitoshoito vähentyneet. Toisaalta laitoshoidossa tehostetun palveluasumisen osuus on tutkijoiden mukaan kasvanut vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen kustannuksella.
Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Salminen, Tarmo Valkonen: Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
