Haavereihin kannattaa varautua, kun asiat ovat vielä hyvin

”Kaikkein pahimpaan pitää varautua, elämä kun voi muuttua sormia napsauttamalla", toteaa maidontuottaja Jarkko Hyttinen. Hän pyörittää puolisonsa kanssa noin 70 lehmän maitotilaa. Kuva: Pentti Vänskä

Yllättäviin tilanteisiin varaudutaan muun muassa kirjaamalla ylös kaikki olennainen. Tällaisia muistiinpanoja on Hyttisen ja hänen puolisonsa Anni Heiskasen navetan seinällä. Kuva: Pentti Vänskä

Vuosittain maatiloilla sattuu lukuisia vakavia onnettomuuksia sekä kuolemaan johtavia tapaturmia. Vaaroja riittää, koska työskennellään koneiden ja isojen eläinten kanssa. Kun vahinko sitten tapahtuu, kaikki muuttuu hetkessä.

Asioihin voi kuitenkin vaikuttaa varautumalla etukäteen.

Tähän saa apua esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa maatiloille valmistellusta Maavara-riskienhallintaoppaasta.

Maavara on ilmainen varautumisohjelma verkossa. Ohjelma on kenen tahansa saatavilla ja hyödynnettävissä.

Verkkosivustolla on pohjat varautumissuunnitelman tekemiseen neljälle eri tuotantosuunnalle: marja-, kasvi-, maito- ja lihatiloille.

Podcasteissa voi tutustua, miten tapaturman tai vakavan onnettomuuden kohdanneet tilalliset ovat selvinneet.

Maavaralla on kolme päätavoitetta: ehkäistä onnettomuuksia, hallita riskejä mahdollisimman pitkälle ja miettiä etukäteen, miten toimitaan, kun riski toteutuu.

Tarkoituksena on kehittää tilojen turvallisuutta ja kyberturvallisuutta ja näin estää vakavia onnettomuuksia kuten tulipaloja tai tapaturmia.

Maavara-ohjelmassa asioita mietitään oman tilan kannalta ja käytännön tasolla. Siinä käydään läpi tuotantoprosessien sekä henkilöstön riskit ja mietitään varautumista valtakunnallisiin suuronnettomuuksiin.

”Tarjotaan työkaluja maatiloille suoraan, helppokäyttöistä materiaalia, jotta tilojen käytäntöjä saadaan parempaan kuntoon. Lisäksi varaudutaan, miten käytännön tekoja pystytään turvaamaan, jos ikävät asiat yllättävät”, sanoo ohjelman suunnittelija Elina Vehviläinen-Liikka.

Maavara-suunnitelma sai alkunsa koronakeväällä 2020, kun maatiloille ei saatu kausityövoimaa tavalliseen tapaan.

Kuten koronakevät osoitti, maatilan kohtaama yllättävä tilanne voi tapaturmien lisäksi olla moni muukin riski kuten sähkö- ja vesikatkos.

Ilmastonmuutoksen myötä säiden ääri-ilmiöt ja niiden aiheuttamat ongelmat yleistyvät. Pitää miettiä keinoja, miten niihin tilalla reagoidaan. Maavarassa pohditaankin, miten pärjätään, kun pitkiä aikoja on hyvin kuivaa tai todella märkää.

Vehviläinen-Liikka antaa esimerkin: "Marjatilan täytyy osata valita oikeanlaiset lajikkeet ja pellot marjojen kasvatukseen sekä riittävän vankka kalusto märällä pellolla liikkumiseen."

Verkko-oppaan materiaali kattaa yrityksen perustiedoista henkilöriskeihin. Materiaaleissa käydään läpi asioita, jotka saattaisivat muutoin hukkua arjessa: työterveys, avainhenkilöt, turvaavat asiakirjat, edunvalvontasopimukset, testamentit ja tukihakemukset.

Varautumista on monenlaista.

Maaseudulla ihmiset ovat merkittävä apu. Kun jotakin sattuu, koko kylä tulee hätiin. Sitä kutsutaan kyläturvaksi.

Tiloilla mietitään etukäteen, mistä onnettomuuden sattuessa löytyy varavoimalähteitä, kalustoa, jolla korjataan myrskytuhoja, aurataan teitä, kuljetetaan vettä. Mietitään, miten eläimet saadaan turvaan, jos tuotantotilat menetetään.

”Kun etukäteen on varauduttu, että navettapalon sattuessa on siirrettävää lypsykalustoa tai kontteja, joissa voi lypsää, tai lähellä on navetta tai muita tyhjiä tuotantorakennuksia, jonne lehmät saa suojaan, se tuo mielenrauhaa”, Vehviläinen-Liikka sanoo.

Tässä tärkeää on isojen toimijoiden, kuten meijereiden ja lihatalouden panos.

Myös maatiloilla joudutaan miettimään kyberturvallisuutta. On järkevää pohtia ajoissa, miten toimitaan, jos lehmien ruokintajärjestelmä tai lypsyasema yhtäkkiä sekoaa.

Kymmenen testitilaa kokeili etukäteen Maavara-suunnitelmaa. Viime keväänä tilat ottivat materiaalit käyttöön ja heinäkuussa tilat raportoivat kokemuksistaan.

Maatiloilla riittää kirjaamista ja raportoitavaa.

”Lisätyö saattaisi olla akilleen kantapää ja tuntua työläältä, jos ei tiedä, mistä aloittaa. Myönteistä palautetta tuli käytettävyydestä, hyödyllisyydestä ja mallitilat saivat kiitosta. Ihmeteltiin, miten helpoksi kaikki on tehty”, Vehviläinen-Liikka sanoo.

Hän on itsekin yrittäjä ja tietää, miltä tuntuu, kun elämä yhtäkkiä mullistuu. Hän sairastui syöpään ja asiat oli vain annettava toisten hoidettavaksi.

"Aloin miettiä, että jospa muiden ei tarvitsisi kokea näitä kantapään kautta.”

Vehviläinen-Liikka lähti kehittämään Maavaraa, jotta olisi ilmaa alla ja tuulta takana. Esimerkiksi edelleenkin vain joka viidennellä maatalousyrittäjällä on henkivakuutus.

”Tänä päivänä maatalousyrittäjät ovat koulutettuja, ja se näkyy siinä, miten he suhtautuvat varautumiseen ja johtamiseen. Luotan varautumisen kehittyvän tästä huomattavasti Maavaran avulla. Nykyinen sukupolvi ymmärtää hakea myös ulkopuolista osaamista tiloilleen ja kouluttautuu kotoa käsin.”

Lue myös:

Maidontuottajat päättivät varautua ennalta pahimpaan – ”Kaikki kirjoitettiin auki, että työt saadaan läpivietyä tilalla, jos meitä ei yhtäkkiä ole"