Viljelijä paloi tänä keväänä kolmannen kerran loppuun – "Apua pitäisi osata hakea ajoissa"
Maaseutuyrittäjille suunnattuja työhyvinvointihankkeita pyöritetään maakunnissa halki Suomen. Tyypillisesti apua hankkiva viljelijä kärsii jaksamisvaikeuksista ja erilaisista henkisistä ongelmista.
Tyypillisesti apua hankkiva viljelijä kärsii jaksamisvaikeuksista ja erilaisista henkisistä ongelmista.Etelä-Pohjanmaan reuna-alueella asuva viljelijä koki tänä keväänä kolmannen loppuunpalamisensa.
Viljelijä arvioi nyt tehneensä suhteettoman paljon töitä jo 1990-luvun alusta lähtien.
”Korot nousivat silloin pilviin, kun oli juuri investoitu uuteen tuotantorakennukseen ja rakennettu talo. Painoin käytännössä 15 vuotta yötä päivää töitä, jotta selvisin taloudellisesti. Olisin tarvinnut ulkopuolista työvoimaa, mutta siihen ei ollut varaa.”
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä viljelijä kyyditettiin kesken työpäivän ambulanssilla sairaalaan.
”Se ensimmäinen totaalistoppi oli vakavin. Siinä meinasi henki lähteä kerralla.”
Hän toipui ja jatkoi töitä, mutta seuraavana vuonna virta loppui taas.
”Laitoin siinä vaiheessa kotieläimet pois. Se päätös auttoi eteenpäin vielä kymmenen vuotta.”
Kolmannen kerran kanveesissa käytiin tänä keväänä.
”Tällä kertaa oman fysiikan rajat tulivat kerta kaikkiaan vastaan. Vielä vuosi sitten keväällä hoidin kylvötyöt kovien särkylääkkeiden voimalla, vaikka kroppa oli äärirajoilla”, viljelijä kertoo.
”En ollut nukkunut pitkiin aikoihin. Eräänä aamuna traktoriin noustessani tajusin, etten enää mitenkään selviydy töistäni.”
Oivallusta seurasi musertava uupumus ja lopulta päätös lopettaa maataloustyöt. Tilan pellot on vuokrattu nuoremmille viljelijöille.
”Käyn psykoterapiassa, lepään rauhassa ja alan sitten miettiä uusia uravaihtoehtoja.”
Vaikka lopettamispäätös oli ikänsä maata viljelleelle vaikea, on päällimmäinen tunne nyt helpotus.
”Kunpa vain olisin osannut hakea apua ajoissa, vuosia sitten. Olisin säästynyt paljolta, sillä nyt käytiin henkisesti ja fyysisesti todella syvällä.”
Viljelijän mielestä apua pitäisi osata hakea heti, kun uupumuksen oireet alkavat näkyä itsessä tai toisissa.
”Eihän pohjalainen mies itse mitään apua ala hakea. Monihan sitten kirjaimellisesti tappaa itsensä sillä työnteolla. Asenteiden pitää muuttua.”
Marraskuussa 2016 käynnistynyt, Etelä-Pohjanmaalla pyörivä MTK:n Varavoimaa farmarille -hanke on levittäytynyt puolessatoista vuodessa kattamaan 106 maatilaa.
”Hanke käynnistyi, kun tuottajaliitossa huolestuttiin viljelijöiden jaksamisesta”, hankepäällikkö Marja Lamminen kertoo.
Varavoimaa farmarille on joustava toimintamuoto, jossa haetaan yksilöllisiä ratkaisuja kunkin tilan haasteisiin.
”Kun tieto hankkeesta levisi muun muassa sidosryhmiemme ja Maaseudun Tulevaisuuden kautta, alkoi tulla suoria yhteydenottoja viljelijöiltä. Sen lisäksi esimerkiksi Pro Agrian kautta on tullut runsaasti yhteydenottopyyntöjä tiloilta.”
Lammisen mukaan tyypillisin apua hankkiva kärsii jaksamisvaikeuksista ja erilaisista henkisistä ongelmista.
”Hankkeen puitteissa käytössä olevista Melan 500 euron ostopalvelusitoumuksista noin 76 prosenttia liittyy henkiseen puoleen. Suurin osa avun saajista on ollut miehiä.”
Loput ostopalvelusitoumukset liittyvät käytännössä talousneuvontaan. Tiloille on annettu laajemmassa mittakaavassa talousneuvontaa myös Neuvo-palvelun kautta.
Maaseutuyrittäjille suunnatut työhyvinvointihankkeet saivat Suomessa alkunsa Sastamalassa Pirkanmaalla 2012.
Paikalliset MTK-yhdistykset lähtivät tuolloin yhdessä Sastamalan seurakunnan kanssa toteuttamaan Leader-rahoituksen turvin maatalousyrittäjille suunnattua työhyvinvointihanketta.
”Tarkoituksena oli tarjota tilatasolla tapahtuvaa luottamuksellista ja puolueetonta keskusteluapua, koska oli nähty maatalousyrittäjien olevan tiukoilla”, nykyisen Voimaa farmarille -hankkeen vetäjä Maija Pispa Ylöjärveltä toteaa.
Hankkeesta saatujen hyvien kokemusten innostamana työtapa levisi MTK-liittojen toteuttamana laajemmin Satakuntaan ja Pirkanmaalle.
”Kun tieto levisi, on muissa maakunnissakin aloitettu vastaavia hankkeita, kukin hiukan omilla nyansseillaan”, Pispa kertoo.
Voimaa farmarille on toiminut koko Pirkanmaan alueella 2016 alusta. Tällä hetkellä mukana on asiakkaita 123 tilalta.
”Viljelijät ovat kokeneet tärkeäksi, että heillä on joku, jolta voi kysyä apua ja neuvoja. Myös sidosryhmiä on helpottanut, kun he voivat osoittaa jonkin paikan, mistä viljelijä saa omaan ahdinkoonsa apua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
