PTT: Koronakriisin vaikutukset ruuan hintaan jäävät maltillisiksi – lyhytaikaista nousua voi tulla

Ruuan hamstraaminen aiheuttaa kustannusten nousua ketjussa, joka voi aiheuttaa hetkellisiä hintapiikkejä. Kuva: Kimmo Haimi

Koronakriisi voi lyhytaikaisesti nostaa ruuan hintaa, mutta ruokahuolto Suomessa ei ole uhattuna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tänään julkaistava maa- ja elintarviketalouden ennuste.

Kotimaiseen maatalouteen perustuva toimiva elintarvikeketju sekä hyvät ja toimivat kauppasuhteet takaavat, että ruokaa on riittävästi. Suurin uhka globaalille ruokajärjestelmälle on suurten viejämaiden mahdollisesti asettamat vientirajoitukset ja -kiellot.

Koronakriisin vaikutukset ruuan hintaan jäävät Suomessa maltillisiksi. Alkuvuonna ruuan hinta nousi vuoden takaiseen verrattuna keskimäärin 1,4 prosenttia. Ruuan hinnan nousu voi kriisin seurauksena hetkellisesti kiihtyä.

”Lyhyellä aikavälillä ruuan hamstraaminen aiheuttaa kustannusten nousua ketjussa, joka voi aiheuttaa hetkellisiä hintapiikkejä. Tämä johtuu siitä, että hamstraamisen seurauksena elintarvikeketjussa joudutaan lisäämään resursseja, mikä etenkin poikkeusoloissa aiheuttaa ketjulle ylimääräisiä kustannuksia”, tutkimusjohtaja Hanna Karikallio kertoo.

Pidemmällä aikavälillä koronakriisillä on myös epäsuoria vaikutuksia elintarvikesektoriin. Edessä oleva taloustaantuma laskee ihmisten ostovoimaa. Ostovoiman heikkeneminen siirtää kulutusta halvempiin ja pienemmän lisäarvon tuotteisiin. Esimerkiksi jauheliha nostaa suosiotaan fileiden kustannuksella.

Tällöin elintarvikeketjuun tulee vähemmän rahaa ja alan kannattavuus heikkenee. Samalla ruuan hintojen nousu hiipuu tai kääntyy jopa laskuun.

Suomessa on kiinnitetty sotien jälkeisenä aikana kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen paljon huomiota elintarvikehuollon turvaamiseen poikkeusoloissa.

”Suomen elintarvikehuolto on turvattu kotimaiseen maatalouteen perustuvan tehokkaan elintarvikejärjestelmän ja toimivien kansainvälisten kauppasuhteiden yhdistelmällä”, sanoo PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Tapani Yrjölä.

Kotimaisessa maataloustuotannossa ei ole odotettavissa dramaattisia muutoksia. Viljasato riittää kattamaan kotimaisen vehnän ja rehuviljan kulutuksen. Ruista puolestaan on varastossa erittäin paljon, yli vuoden kulutusta vastaava määrä. Myös maidon ja lihan tuotanto pysyy sellaisella tasolla, ettei kulutuksesta tarvitse tinkiä.

Muutamat suuret maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viejämaat ovat asettaneet tai pohtineet vientirajoitteiden tai -kieltojen asettamista. Laajamittaiset kaupan esteet ovatkin suurin uhka maailman ruokaturvalle kriisitilanteessa.

Maa- ja elintarviketalous ei ole immuuni koronan vaikutuksille. Vaikutukset jäävät kuitenkin sektorilla suhteellisen pieniksi. Hyvän varautumisen ansiosta suomalainen ruokajärjestelmä kestää kriisin jopa poikkeuksellisen hyvin.