Emolehmätila harppaa uuteen mittakaavaan – Antti Herrala tiivistää kasvukauden alun tunnelmat: "Jännittävä tilanne"

Teräsrunkoinen navetta, betoniseinät, katto ja ovet olivat isoja ostoja. "Sen jälkeen pilkoimme rakentamista tietynmoisiin paloihin, joista pyysin tarjoukset", Antti Herrala kertoo. Paikalliset osaajat ja liikkeet osoittautuivat hyviksi vaihtoehdoiksi. Kuva: Johannes Tervo

Antti Herralan, 29, emolehmätilan pihatto hohtaa uutuuttaan Isojoen Iivarinkylässä.

Uusi rakennus on ollut vaativassa testikäytössä pari kuukautta, sitä ovat asuttaneet Herralan omat herefordit ja naapuripitäjästä Karijoelta tulleet vuokralaiset, sikäläisen maatalousyhtymän holsteinhiehot.

"Hiehot ovat täällä kasvamassa poikimisikäisiksi, jolloin ne palaavat kotitilalleen", Herrala kertoo.

Vuokralaisia on satakunta.

Herralan tila on muuttunut lypsykarjatilasta lihakarjatilaksi. Lypsykarjaa oli vuoteen 2011. Kuva: Johannes Tervo

Herralan tilan oma eläinmäärä nousee vähän yli sadan.

"Kasvatan herefordvasikoita 6–8 kuukauden ikäisiksi ja myyn ne sitten jatkokasvatukseen toisille tiloille", hän kertoo tuotantosuunnan.

Nyt suunnitteilla on risteytyksiä. "Hankin siitokseen muutaman limousin- tai simmental-sonnin.

Traktorin ja apevaunun yhdistelmä sopii käytävälle vaivatta. Kuva: Johannes Tervo

"Jännittävä tilanne", Herrala tiivistää tunnelmansa uuden kasvukauden alkaessa.

Pihaton valmistuessa omaa lihakarjaa oli noin 60. Nyt eläinmäärä nostetaan sataan, poikimiset ovat alkaneet juuri.

"Viime vuosina olen jättänyt omat lehmävasikat aina itselle. Vanha navetta oli ylitäytöllä jo aika reippaasti."

"Piha-alue asvaltoidaan", Antti Herrala kertoo tulevista töistä. Hänen isänsä Juhani Herrala ajaa rehukolaa navettaan. Kuva: Johannes Tervo

Hyvät yhteistyötilat ovat arvokkaita.

"Tässä Isojoella on muutamia mahtavia tiloja, jotka ovat luomussa niin kuin oma tilanikin. Olen saanut tehdä heidän mailtaan rehua ja olen myös voinut ostaa heiltä viljaa. Sillä lailla olen pystynyt lisäämään pinta-alaa."

Tänä vuonna Herralalla on omaa ja vuokramaata viljelyksessä yhteensä 80 hehtaaria.

"Se on nurmirehua lähes kaikki. Nyt mennään tällä peltomäärällä. Aika näyttää, miten laajennetaan."

Kuivikeautomaatin rata kiertää koko pihaton, Juhani ja Antti Herrala esittelevät. Kuva: Johannes Tervo

Herralan rakennushanke oli iso. Pihaton lisäksi rakennettiin lantala ja tekniset tilat. Tilakeskus toimii, vaikka viimeisteltävää on vielä.

"Jaloittelutarhan aidat ja lietelaari rakennetaan. Piha-alue asvaltoidaan", Herrala listaa lähikuukausien töitä.

Kustannusarvio oli 1,2 miljoonaa euroa.

"Aivan kaikki laskut eivät ole vielä tulleet. Silti uskallan sanoa jo nyt, että arvio alittuu."

Antti Herralan pikkuveli Olli Herrala tuli vierailulle pihattoon poikien äidin Saara Herralan kanssa. Kuva: Johannes Tervo

Oman kylän ja oman pitäjän loistavien osaajien työtä Herrala kiittää.

"Suurin osa rakentajista oli Isojoelta, useat myös oman kylän poikia. Janne Akseli toimi rakennusmestarina. Hän on aivan naapurista.

Antti Herralan isä Juhani Herrala osallistui vahvasti rakentamiseen esimerkiksi kaivurin ohjaimissa.

”Vielä pitää yhdet talkoot järjestää, jotta saadaan väliseinät määräkorkeuteen”, Antti ja Juhani Herrala arvioivat. Kuva: Johannes Tervo

Osaavan rakennusmestarin ansiosta Antti Herrala pystyi keskittymään tarjouspyyntöihin ja hankintoihin. Teräsrunkoinen navetta, betoniseinät, katto ja ovet olivat isoja ostoja.

"Sen jälkeen pilkoimme rakentamista tietynmoisiin paloihin, joista pyysin tarjoukset. Paikalliset osaajat ja liikkeet osoittautuivat monta kertaa hyväksi vaihtoehdoksi. Kyllä tämä hanke on isojokisia työllistänyt."

Mieluisa tapahtuma. Rehun jako apevaunusta alkaa. Kuva: Johannes Tervo

"Kunpa tulisi neutraali, hyväkasvuinen kesä", Herrala sanoo toiveensa toukokuun alussa.

Hän muistelee viime suvea. Ensimmäinen rehusato oli mahtavan hyvä.

"Toista satoa ei sitten tarvinnutkaan tehdä, kun tuli kuivuus. Se oli kohtalokasta, tällä alueella on niin hiekkamaita."

Rakennushanke oli iso. Pihaton lisäksi rakennettiin lantala ja tekniset tilat. Etualalla näkyy lantalan kattoa. Kuva: Johannes Tervo

Sivuseinästä avataan kulku jaloittelupihalle. Kuva: Johannes Tervo

Pellon takana näkyy vanha navetta. Kuva: Johannes Tervo

Viljelijöiden arvostus on koronakeväänä noussut, Herrala sanoo.

"Arvostusta on tullut. Pankkitilillä se ei ole vielä näkynyt."

Öljyn hinnan lasku sen sijaan tuntuu tilan taloudessa.

"Siinä puhutaan isosta säästöstä tälle kasvukaudelle."

Nuori isäntä ja vanha isäntä: Antti Herrala ja Juhani Herrala. Herralan tila sijaitsee Isojoen Iivarinkylässä, joka on eteläisintä Etelä-Pohjanmaata. Naapurissa on Satakunta. 

• Teräsrunkoinen, pinta-ala 2 640 neliömetriä. Otettiin käyttöön helmikuussa.
• Pituus: 66 metriä
• Leveys: 40 metriä
• Eläinpaikkoja: 300
• Ruokintajärjestelmä: traktorilla hinattava apevaunu