Nurmeslainen tilaomavarainenenergian suhteen
NURMES (MT)
Kahden lypsyrobotin navetta valmistui Nurmekseen Jouni ja Eini Korhosen Kuittilan tilalle vuonna 2007. ”Silloin sanoin avajaisissa, että seuraava investointi tehdään energiaan”, kertoi Jouni Korhonen eilen tiistaina energiaomavaraisen maatilan esittelytilaisuudessa.
Nyt yli 400 000 euron investointi on tehty ja pieni chp-laitos valmis. Laitos käynnistettiin ensimmäisen kerran maanantaina.
Laitoksen rakentamisen ja laitteistojen osuus investoinnista oli noin 230 000 euroa, sähköistyksen 70 000 ja putkitusten noin 100 000 euroa.
Navetan lisäksi tilan pihapiirissä on paljon tuotantorakennuksia sekä konekorjaamo. Pelkästään navetassa on 2 000 neliötä.
”Yksi haasteista oli rakennusten väliset etäisyydet, pisimmillään etäisyyttä on 300 metriä. Lämmitysputkistoa on yhteensä kilometrin verran.”
Kuittilan tilalla sähkönkulutus on noin 350 000 kilowattituntia vuodessa ja sähkölasku 50 000 euron luokkaa.
”Olihan tähän jotain järkeä saatavaa. Pahimmillaan tammikuun aikana navetan sähkönkulutus on 30 000 kilowattituntia”, toteaa Jouni Korhonen.
Tilan laitosratkaisu on ainutlaatuinen.
Puuhaketta on käytetty vuosikymmeniä lämmöntuotantoon, mutta vasta viime vuosina on kehitetty pienemmän mittakaavan laitteistoja, joilla hakkeesta voidaan tuottaa myös sähköä.
Kuittilan tilalla on Volter Oy:n valmistama puunkaasutukseen perustuva chp-laitos, joka on teholtaan 140 kilowattia ja voi tuottaa parhaimmillaan energiaa 1 200 000 kilowattituntia vuodessa.
Haketta kuluu 4,5 kuutiota vuorokaudessa.
Olennaista sähkön ja lämmön tuottamisessa on laadukas hake, jonka on oltava kosteuspitoisuudeltaan alle 18 prosenttia. Hake kaasutetaan kaasuttimessa prosessikaasuksi, joka muunnetaan polttomoottorin avulla sähköksi ja lämmöksi.
Lannan hyödyntäminen raaka-aineena ei Jouni Korhosta kiinnostanut. ”Tämä tuntui puhtaammalta vaihtoehdolta, kun lannan kanssa ollaan muutenkin tekemisissä. Lehmänlanta ei myöskään toimi yhtä hyvin kaasutuksessa kuin sianlanta ja tekninen ratkaisu olisi ollut puolet kalliimpi.”
Eini Korhonen kiittelee uuden järjestelmän ansiosta parantunutta paloturvallisuutta. ”Nyt rehupaalien kuivatukseen voidaan hyödyntää laitoksen tuottamaa lämpöä erillisten kuivureitten sijaan.”
Lämmölle löytyy muutenkin onneksi ympärivuotista käyttöä, mikä on olennaista kannattavuuden kannalta. Lämpöä hyödynnetään hakkeen kuivattamisessa, viljan kuivaamisessa sekä lypsyrobotin veden lämmittämisessä.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
