”Hyvä suojella pääskyjä” – maitotilalliset tukevat pääskyjen pesintää

Haarapääsky on yksi kolmesta Suomessa pesivästä pääskylajista.  Kuva: Markku Vuorikari

Vuosi vuodelta Suomeen saapuu yhä vähemmän pääskyjä. Yksi merkittävä syy tähän on maitotilojen väheneminen, sillä tilat tarjoavat pääskyille runsaasti pesäpaikkoja ja hyönteisravintoa.

”Laiduntava karja houkuttelee maatilalle hyönteisiä, ja hyönteiset puolestaan vetävät puoleensa pääskyjä, jotka saavat niistä ravintoa”, kertoo Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi.

Pääskyjen pesimistä tuetaan jo kolmatta vuotta Bird Life Suomen, Arlan ja Arlan maitotilojen yhteistyöllä: tiloille rakennetaan tekopesiä.

”Maitotilalliset ovat olleet innoissaan tästä aiheesta ja hankkeesta. Olemme saaneet hyviä tuloksia. On tietysti mukavaa, että vuosien varrella on tullut enemmän tiloja mukaan ympäri Suomea.”

Hankkeen myötä pääskyjen määrä tiloilla on kasvanut Riipin mukaan. Viime vuonna joillakin tiloilla laskettiin jopa 40 uutta pesivää paria.

Niin sanottuna pilottivuotena yli 20 innokasta maitotilaa lähti hankkeeseen mukaan, ja sen jälkeen yhä useampi tila eri puolilta Suomea on liittynyt joukkoon, kertoo Riipi. Tänä vuonna hankkeeseen ilmoittautui 39 maitotilaa.

Mukaan lähti tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Kiteenlahdelta oleva maitotilallinen Antti Matikainen.

”Keväällä ilmoitin, että osallistun mukaan tähän tärkeään hankkeeseen. Hyvä suojella pääskyjä.”

Matikainen kertoo saaneensa Arlalta yhteensä kymmenen valmista tekopesää. Rakenteeltaan ne ovat sellaisia, että yhdessä kokonaisuudessa on kaksi pesää vierekkäin – jokaisella pääskyllä on ikään kuin naapuri.

Tänä keväänä Matikainen kertoo asentaneensa tekopesiä kokeilumielessä eri rakennuksien seinille, jotta näkisi, mihin pääskyt mieluiten asettuvat pesimään. Toistaiseksi linnut ovat vielä vierastaneet uusia pesiä. Ne eivät ole uskaltaneet mennä niihin tai ovat mahdollisesti löytäneet vanhat tutut pesäpaikkansa.

”Navetan seinillä on pesiä useampaan suuntaan. Karjapihan läheisyyteen laitoin myös, että pääskyt löytävät hyvin ravintoa. Pesänrakennukseen tarvittavaa maata on myös saatavilla, mikä tukee lintujen mahdollisuuksia tehdä lisää pesiä”, kertoo Matikainen.

Matikainen on asettanut tekopesiä maatilalla olevien rakennuksien seinille. Kuvan tekopesät on valmistettu puubetonista. Kuva on lukijan kuva. Kuva: Antti Matikainen

Pesänrakennukseen pääskyt tarvitsevat kosteaa maa-ainesta, jota voi löytyä myös maatilojen pihamaalta ja esimerkiksi työkoneiden renkaiden jättämistä painaumista.

Pääskyille voisi myös asentaa jonkinlaisia istumalankoja, jos esimerkiksi sähkölinjat kulkevat maan alla, ehdottaa Matikainen.

Tarkkaa lukua tilan pääskykannoista Matikaisella ei ole, mutta hän on havainnut niiden vähentyneen karjatilojen harventumisen myötä. Hän korostaa, että niiden, joilla vielä on mahdollisuus pitää karjaa, olisi hyvä tehdä toimenpiteitä pääskykantojen elvyttämiseksi.

Matikainen kertoo myös seuraavansa tarkasti, mihin pesiin ja paikkoihin pääskyt mieluiten pesivät.

Tämän perusteella pesiä voi siirtää samanlaisiin, sopiviin paikkoihin, ja tarvittaessa hankkia lisää pesiä tulevaisuudessa tukemaan pesintää.

Lisäksi hän kiinnittää huomiota ympäristön olosuhteisiin, kuten lämpötilaan sekä varjoisuuteen, jotta tietää millaiset olosuhteet ovat pääskyille mieluisat.

Tekopesät ovat hyvä ja helppo tapa aloittaa, mutta Matikaisen mukaan lisätoimet vaativat perehtymistä siihen, mitä kaikkea muuta pääskyjen hyväksi voi tehdä.

Kaikki Suomessa esiintyvät pääskylajit – haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky – ovat uhanalaisia.