Luke korjasi satoennustetta reippaasti ylöspäin – viljasato suurin viiteen vuoteen
Kesä suosi peltoviljelyä ja sadot olivat keskimääräistä parempia suuressa osassa maata. Etenkin maan länsiosissa viljaa kertyi laariin runsaasti.
Kotimaista ruista riittää leipureille yllin kyllin tulevana talvena ja vielä seuraavanakin. Kuva on otettu elokuun alussa Sastamalassa. Kuva: Jarno MelaOhrasta, kaurasta ja vehnästä saatiin useiden heikkojen satovuosien jälkeen keskimääräiset sadot. Ruissadosta osattiin odottaa runsasta vuosi sitten kasvaneen kylvöalan myötä, ja kun hehtaarisadotkin olivat isoja, laariin kertyi ruista lähes kahden vuoden tarpeiksi.
Luke arvioi viljojen kokonaissadoksi 4 miljardia kiloa perjantaina julkaistussa ennusteessa. Ennustetta on nostettu poikkeuksellisen paljon syksyn ensimmäisestä, elokuun lopun ennusteesta. Silloin sadon arveltiin jäävän kuivuuden takia alle 3,5 miljardin kilon.
Niin ei käynyt ja hehtaarisadot olivat huomattavasti parempia kuin puintien aikaan oletettiin, paikoin ennätyksellisen korkeita.
Jonkin verran tavanomaista parempi sato helpottaa viime vuoden kadon jälkeen kotieläintilojen rehuviljatilannetta. Ennätyksellisen suuri säilörehusato takaa myös nurmirehun riittävyyden seuraavaan satokauteen, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Lukelta.
Kesä suosi likimain kaikkia viljelykasveja ja satoarvioita on nostettu reippaasti elokuun lopun ennusteesta. Vain öljykasveissa jäätiin elokuisiin lukuihin, 40 miljoonaan kiloon.
Ruissadoksi arvioidaan 180 miljoonaa kiloa, mikä on saman verran kuin 1950–70-luvuilla. Sen jälkeen yhtä suuri ruissato on saatu Suomessa vain muutamina vuosina, viimeksi 1990.
Rukiin kulutus Suomessa on viime vuosikymmeninä vakiintunut noin sataan miljoonaan kiloon, joten sato kattaa kulutuksen reilusti aiemmista vuosista poiketen.
Kasvukauden sää vaikutti eri tavalla satotasoihin eri puolilla Suomea. Pohjanmaalla ja muualla läntisessä Suomessa korjattiin ennätyksellisen hyviä hehtaarisatoja kaikista viljoista.
Sen sijaan Uudellamaalla hehtaarisadot olivat selvästi koko maan keskisatoja pienempiä, mikä on poikkeuksellista.
Myös luomu hyötyi suotuisasta kasvukaudesta ja kun luomun ala kasvaa, monista peltokasveista korjattiin ennätyssatoja.
Kaura on eniten viljelty luomuvilja ja sen sato kasvoi lähes 70 prosenttia. 77 miljoonan kilon luomukaurasato on 6,5 prosenttia Suomen lähes 1,2 miljardin kilon kaurasadosta.
Parina viime vuonna nurmirehusadot ovat olleet pieniä, mutta nyt sadot kasvoivat. Myös nurmirehujen osuus viljelyalasta on kasvanut viime vuosina. Vuoden 2019 suotuisissa sääoloissa säilörehusato kasvoi neljänneksen edellisvuodesta.
Luke kerää satotilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 200 maatilalta, joista 670 on luomutiloja. Ennakkotilastoon on saatu noin 4 400 tilan tiedot.
Tilasto tarkentuu lopulliseksi maaliskuussa 2020, jolloin kaikki kyselyyn osallistuneiden tilojen tiedot ovat mukana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

