Ruuan hinta maailmassa lähtee lähivuosina laskuun – syynä Kiinan kylläisyys

Kuva: Jenna Jalkanen

Ruuan kysyntä jatkaa kasvuaan, mutta nykyistä hitaammin. Myös ruuan reaalinen hinta maailmanmarkkinoilla laskee.

Tämä selviää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n heinäkuussa julkaisemasta maatalousennusteesta, joka valaisee kymmenen vuoden trendejä maa- ja kalataloudelle.

Matelevan kasvun taustalla on maailman väestön tulojen kasvun taittuminen. Samaan aikaan väestön kasvun ennustetaan hidastuvan ja biopolttoaineiden raaka-aineiden kysynnän kasvun heikkenevän globaalisti.

Erityisesti Kiinassa väestön tulotason rivakka nousu taittuu, mikä johtaa kansainvälisillä markkinoilla lihan, kalan ja viljojen kysynnän kasvun heikentymiseen.

"Osittain on kysymys kylläisyystason saavuttamisesta. Kun tulot kasvavat tiettyyn pisteeseen, ruokakiloja tai kaloreita ei tarvita suhteessa enää niin paljon ja ruuan kysynnän vauhti hidastuu", Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi selventää.

Kiinan räjähdysmäisesti kasvanut keskiluokkaistuminen ja kaupungistuminen ovat näkyneet useiden elintarvikkeiden kysynnässä. Viime vuosina viljojen, lihan ja maitotuotteiden kysynnän kasvuvauhti on ollut ennätyksellisen korkea. Samalla tuotanto on kasvanut merkittävästi, mikä on johtanut täysiin viljavarastoihin.

Ruuantuotannon odotetaan edelleen kasvavan globaalisti. OECD ja FAO ennustavat sille viidenneksen kasvua seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kasvu vaihtelee alueittain. Tuotanto nousee eniten Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Euroopan ruuantuotanto kasvaa ennusteen mukaan muita alueita hitaammin. Hitain kehitys tulee olemaan Länsi-Euroopassa.

Tuotannon kasvun hidastuminen kehittyneissä maissa vaikuttaa erityisesti Länsi-Euroopan biodieseltuotantoon, jonka osuus kokonaistuotannosta tippuu kuusi prosenttiyksikköä.

Niemi uskoo, että kilpailu ruuantuotannossa kiristyy entisestään. Myös Suomessa globaalit hintavaihtelut näkyvät ruokamarkkinoilla varsin nopeasti.

"Näyttää siltä, että maailmanmarkkinoiden kasvu ei tuo jatkossa helpotusta. Tämä on huono uutinen, koska ruuantuotannon kannattavuus on muutenkin huono."

Pienetkin viestit satonäkymien muutoksista heijastuvat nopeasti maailmanmarkkinahintoihin ja sitä kautta Suomessa maksettaviin hintoihin. Samaan aikaan markkinahinnat ohjaavat sitä, mitä maa- ja elintarviketalouden tuloille ja kannattavuudelle tapahtuu.

"Hintavaihtelut heijastuvat maatalouden kannattavuustuloksiin. Suomalaisen tuotannon ylläpitämiseksi nykyisellä tasolla onkin kehitettävä uusia tuotteita ja lisämarkkinoita on haettava viennistä", Niemi kertoo.

Hintakilpailun kiristyminen ruokamarkkinoilla vaikuttaa siihen, kuinka suuri osuus ruuasta on kotimaista. Tuontiaste on kasvanut Suomessa vajaan prosenttiyksikön vuosivauhdilla ja kasvu lisääntyy entisestään. Se tarkoittaa kotimaisuusasteen asteittaista laskua.

"Maatalousyrittäjät joutuvat näin ollen edelleen hakemaan sekä suuremmalla yrityskoolla että muilla keinoilla kustannustehokkuutta ja tuottavuuden kasvua pärjätäkseen ruuantuotannon kovenevassa kilpailussa."

EU:n kaupankäynnille Niemi uskoo edelleen pirteää jatkoa. Epävarmuus kauppapolitiikasta ja protektionismista syö kuitenkin luottamusta.

"EU kilpailee globaaleilla maatalousmarkkinoilla lisäarvo- ja laatutuotteilla, kuten tunnetuilla alkoholimerkeillä, joilla on varmasti kysyntää kasvavien tulotasojen maissa. Kansainvälinen kauppa tasoittaa hintaheilahteluja. Kysyntää suurempi huoli on kauppasodan uhka ja sen vaikutukset."

Vaikka tulotasojen taittuminen jarruttaa peruselintarvikkeiden, kuten viljojen ja lihatuotteiden kysynnän kasvua, maitotuotteille odotetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana edelleen pirteää kysyntää erityisesti Intiassa.

Niemen mukaan ruuan kulutustottumukset, kuten erilaiset länsimaiset ruokatrendit, eivät näy globaaleissa tilastoissa.

"Vaikka useassa Euroopan maassa kasvisruoka on korvannut liharuokavaliota, se ei vielä näy maailmanlaajuisessa kulutuksessa."

OECD ja FAO:n mukaan köyhempien maiden kasvava väestö on tulevaisuudessa yhä enemmän riippuvainen peruselintarvikkeiden tuonnista muista maista. Samalla prosessoitujen ruokien ja sokerin kulutus lisääntyy kehittyvissä maissa.

"Maat, jotka ovat riippuvaisia tuonnista kärsivät eniten suolaisen, rasvaisen ja sokerisen ruuan vaikutuksista, mikä näkyy pitkässä juoksussa terveysongelmina", raportti sanoo.

Eurooppalaisten tuottajien kattojärjestön Copa-Cogecan mielestä OECD:n ja FAO:n raportti kertoo siitä, että ruuan laatuun, koostumukseen ja tuotantotapaan liittyvät tekijät korostuvat tulevaisuudessa.

Ennuste ruuan kysynnän kasvun hidastumisesta ei uhkaa alan investointeja, vaan päinvastoin ohjaa niitä oikeaan suuntaan.

"Tämä on erinomainen peruste alalle tarvittaviin investointeihin. Kasvu jatkuu, kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia nauttimiensa elintarvikkeiden tuotantotavasta", pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo.

Vaikka ruuan kysynnän kasvu hidastuu, se jatkaa kuitenkin kasvuaan, Pesonen muistuttaa.

Jatkossa markkina tulee olemaan entistä pirstoutuneempi kuluttajien erilaistuvien valintojen takia. "Tulevaisuudessa on tilausta osaaville viljelijöille, joilla on näkemystä jalostaa ja markkinoida tuotteitaan."