Vain yksi sadasta reserviläiskirjeen saaneesta ottanut yhteyttä Puolustusvoimiin

Puolustusvoimilta on muun muassa tiedusteltu, miten sodanajan tehtävän voisi saada, jos sellaista ei ole reserviläiskirjeessä osoitettu. Kuva: Eija Mansikkamäki

Oma sodan ajan tehtävä sekä muutokset terveydentilassa, ammatissa tai koulutuksessa ovat saaneet reserviläiskirjeen vastaanottajat ottamaan yhteyttä Puolustusvoimiin. Lopullisia vahvistettuja tilastoja ei vielä ole, mutta arvio yhteydenottojen määrästä liikkuu vajaan 10 000:n kieppeillä.

Asevelvollisuussektorin johtajan everstiluutnantti Jari Enbergin mukaan kyselyiden määrän jääminen tässä vaiheessa noin prosenttiin kaikkiaan 900 000 kirjeestä osoittaa, että järjestelmä on perusteiltaan kunnossa ja toimiva.

"Oli tietysti hyvä todeta tämä reserviläiskirjeillä, ettei kyseessä ollut vain olettama", Enberg sanoo. Suurempaankin kyselytulvaan oli hänen mukaansa varauduttu.

STT:n Puolustusvoimien aluetoimistoihin tekemän soittokierroksen mukaan kyselyiden henki on ollut hyvin myönteinen. Puolustusvoimilta on muun muassa tiedusteltu, miten sodanajan tehtävän voisi saada, jos sellaista ei ole reserviläiskirjeessä osoitettu.

Jonkin verran kyselyitä ovat myös aiheuttaneet yritysten työntekijöistään tekemät henkilövaraukset. Varaukset ovat mahdollisia yleisen tai sotilaallisen edun kannalta tärkeillä yhteiskunnan aloilla. Tiedustelijan työpaikka on saattanut varauksen tekemisen jälkeen vaihtua tai työntekijälle ei ole ehkä kerrottu koko varauksesta.

"Ainakin meidän alueella on näkynyt piikki siinä, että yritykset ovat aktivoituneet ajantasaistamaan henkilövarauksiaan", kertoo everstiluutnantti Kimmo Rajala Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistosta.