Syyskylvöt vähenivät tänä vuonna – sateet ja hintataso jarruttivat viljelijöitä

Sateinen syksy hidasti sadonkorjuuta ja lyhensi syysviljojen kylvöön sopivaa aikaa. Kuva: Kari Salonen

Syyskylvöjen määrä jäi tänä vuonna selvästi edellisvuotta pienemmäksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakollinen tilasto.

Syyskylvöjen osuus kylvetystä viljasta pysyi noin 10 prosentissa. Viljaa kylvettiin syksyllä yhteensä noin 100 000 hehtaarille, mikä oli 6 000 hehtaaria vähemmän kuin edellisenä syksynä.

Sateinen syksy hidasti sadonkorjuuta ja lyhensi syysviljojen kylvöön sopivaa aikaa. Myös loppusyksy oli monin paikoin sateinen, mikä piti kylvöalat kaukana huippuvuosista, kertoo Luke tiedotteessaan.

Viljan hinta jäi matalaksi, sillä maailman viljantuotanto nousi vuonna 2025 ennätyslukemiin. Kasvanut tarjonta vähensi viljelijöiden innokkuutta syyskylvöihin.

Syysvehnä oli tärkein syksyllä kylvetty vilja, noin 65 000 hehtaarin kylvöalallaan. Sen kylvöala väheni lähes 7 000 hehtaaria eli 9 prosenttia, mutta pysyi silti kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella.

Syysruista kylvettiin noin 22 200 hehtaaria. Ruisvehnän osuus viljelyalasta kasvoi edelleen, ja sen kylvöala pysyi vakaana epäsuotuisista keleistä huolimatta. Suomen pelloille kylvettiin viime syksynä arviolta 9 800 hehtaaria ruisvehnää.

Syysohran kylvöala nousi maltillisesti 2 200 hehtaariin.

Luomuviljojen syyskylvöalat kasvoivat. Ruis on edelleen yleisin luomuvilja: yli neljännes rukiista eli 5 800 hehtaaria kylvettiin luomupelloille.

Rypsin ja rapsin syyskylvöalat kasvoivat 7 100 hehtaariin. Luomupelloille kylvetyn syysrypsin ja -rapsin ala nousi 3 200 hehtaariin.